Oikeustieteilijät: Hoitajilta edellytettävä koronarokotusta potilaiden ja työntekijöiden suojelemiseksi - Koronavirus - Satakunnan Kansa

Oikeustieteilijät: Hoitajilta pitää edellyttää korona­virusrokotusta potilaiden ja työntekijöiden suojelemiseksi

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ehdotti perjantaina tartuntatautilakiin muutosta, jossa hoitajien rokotussuoja varmistettaisiin koronapassilla.

Hoitohenkilökunnan puutteellinen rokotussuoja voi altistaa potilaat ja asiakkaat tartuntataudin vakaville seuraamuksille.

30.10. 17:30

Oikeustieteilijöiden mielestä tartuntatautilakia ei tarvitse muuttaa koronavirusta vastaan rokottamattomien hoitajien aiheuttaman riskin torjumiseksi.

”Tartuntatautilaki edellyttää erityistä syytä sille, ettei hoitohenkilökunnalta edellytetä täydellistä rokotussuojaa. On vaikea nähdä, mikä tällainen erityinen syy voisi olla silloin, kun hoidetaan koronaviruksen vakaville seuraamuksille alttiita potilaita”, sanoo Turun yliopiston julkisoikeuden professori Janne Salminen.

Tartuntatautilain 48. pykälän tarkoituksena on suojata potilaita vakavilta tartunta­taudeilta. Sen mukaan sosiaalihuollon ja terveydenhuollon asiakas- ja potilastiloissa, joissa hoidetaan lääketieteellisesti arvioituna tartuntatautien vakaville seuraamuksille alttiita asiakkaita tai potilaita, saa käyttää vain erityisestä syystä henkilöä, jolla on puutteellinen rokotussuoja.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) ehdotti perjantaina tartuntatautilakiin väliaikaista muutosta, jolla hoito­henkilö­kunnalta edellytettäisiin korona­virus­todistusta eli niin sanottua koronapassia.

Todistuksella varmistettaisiin laitoksen mielestä se, että työntekijä ei todennäköisesti aiheuta merkittävää tartuntariskiä hoidettavilleen tai kollegoilleen.

”Laissa lähtökohtaisesti kielletään käyttämästä rokottamattomia työntekijöitä sellaisissa terveydenhuollon tiloissa, joissa asiakkaat ja potilaat ovat lääketieteellisesti arvioituna alttiina tartuntataudin vakaville seuraamuksille”, sanoo Helsingin yliopiston valtiosääntöoikeuden professori Tuomas Ojanen.

”Tämän valossa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ehdotus vaikuttaisi olevan tarpeeton.”

Lain mukaan hoitajilta edellytetään rokotussuojaa myös lievempiä tartuntatauteja vastaan.

Ojanen painottaa myös, että koronavirustauti on määritelty yleis­vaaralliseksi tartunta­taudiksi. Toisin sanoen se on poikkeuksellisen vaarallinen tartunta­tauti, kun taas lain mukaan hoitajilta edellytetään rokotus­suojaa myös lievempiä tartunta­tauteja vastaan.

”Kielto ei koske vain hoitajia vaan kaikkia työntekijöitä, joiden puutteellinen rokotussuoja altistaa potilaat ja asiakkaat tartuntataudin vakaville seuraamuksille.”

THL:n mukaan terveydenhuollon ammattiryhmien rokotukset ovat kuitenkin edenneet hyvin. Rokotuskattavuus on suurimmassa osassa ammattiryhmiä ensimmäisellä annoksella vähintään 90 prosenttia ja toisella annoksella vähintään 80 prosenttia.

Terveydenhuollon ammattiryhmistä huonoiten rokotettuja ovat sosiaalialan hoitajat, kehitysvammaisten hoitajat, kotipalvelutoiminnan kodinhoitajat ja muut lähihoitajat. Näissä ryhmissä ensimmäisen annoksen rokotuskattavuus on 83–85 prosenttia ja toisen annoksen 68–73 prosenttia.

Sosiaalialan hoitajat työskentelevät hoivakodeissa sekä ikääntyneiden asumis- ja palveluyksikössä.

Tartuntatautilaki mahdollistaa myös pakolliset rokotukset, jos rokottaminen on välttämätöntä väestön tai sen osan hengelle ja terveydelle vakavaa vahinkoa aiheuttavan yleisvaarallisen tartuntataudin leviämisen ehkäisemiseksi. Pakollinen rokotus voidaan rajoittaa tiettyyn väestönosaan, ryhmään tai ikäluokkaan. Pakolliset rokotukset edellyttävät valtioneuvoston asetusta.

Professori Salminen painottaa, että on vaikea arvioida, kuinka laajaa ja vakavaa vahinkoa rokottamattomat hoitajat aiheuttavat. Pakollisilla rokotuksilla puututtaisiin syvällisesti ihmisten itsemääräämisoikeuteen ja henkilökohtaiseen koskemattomuuteen.

”Pohdiskelu sillä, voisiko mahdollisesti olla oikeudellisia perusteita valtioneuvoston asetuksella pakottaa hoitajat rokotuksiin, ei ole tässä vaiheessa edes tarpeellista. Tartuntatautilain 48. pykälän perusteella voidaan jo edellyttää, että ainakin tietyt hoitajat ovat rokotettuja potilaiden ja asiakkaiden suojelemiseksi korona­virus­tartunnoilta.”

”Lienee selvää, että rokottamattomat voivat aiheuttaa terveydellisen vaaran ja riskin muille työntekijöille.”

Rokottamattomien hoitajien aiheuttamaa riskiä voi tarkastella myös siitä näkökulmasta, että he aiheuttavat muille työntekijöille riskin sairastua koronavirustautiin. Työturvallisuuslain nojalla työnantaja on velvollinen huolehtimaan työntekijöiden turvallisuudesta ja terveydestä työssä.

Lisäksi työnantajan on työn ja toiminnan luonne huomioon ottaen riittävän järjestelmällisesti selvitettävä ja tunnistettava työstä, työajoista, työtilasta, muusta työ­ympäristöstä ja työolosuhteista aiheutuvat haitat ja vaarat.

”Tämä selvittämisvelvollisuus ohjaa siihen, että työnantajan on otettava huomioon, millaisen riskin rokottamattomat hoitajat aiheuttavat myös muille työntekijöille. Lienee selvää, että rokottamattomat voivat aiheuttaa terveydellisen vaaran ja riskin muille työntekijöille”, sanoo työoikeuteen erikoistunut emeritusprofessori Niklas Bruun.

Jos työnantaja laiminlyö työturvallisuuslaissa säädetyt velvollisuutensa, seurauksena voi olla työsuojelurikos tai -rikkomus.

Osion uusimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut