Deltavariantti tarttuu herkästi myös ulkotiloissa – Asiantuntija kertoo ”tupakansavusäännöstä”, joka auttaa arvioimaan sopivan turvavälin - Koronavirus - Satakunnan Kansa

Deltavariantti on levinnyt myös terasseilla – Asiantuntija kertoo, millaisissa tilanteissa riskit ovat suurimmat ja miten omalla käytöksellä voi vaikuttaa

Deltavariantti tarttuu aiempia variantteja herkemmin myös ulkotiloissa. Asiantuntija neuvoo hyödyntämään tupakansavu­sääntöä ja käyttämään maskia, jos etäisyyttä ei voi pitää.

Piknik on ollut tyypillinen korona-ajan ajanviettotapa. Deltavariantti tekee kuitenkin myös ulkona kokoontumisesta riskialttiimpaa. Lämmin sää houkutteli ihmiset puistoihin kesäkuun alussa.

31.7. 16:11

Herkästi leviävä koronaviruksen delta­variantti tarttuu nykytiedon valossa entistä herkemmin myös ulkoilmassa.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) johtaja Mika Salminen kertoi aiemmin tällä viikolla, että ulkona terasseilla on todettu tartuntoja myös Suomessa.

Aiemmin on korostettu ennen kaikkea viruksen leviämistä sisätiloissa. Deltavariantin takia ulkotilojen hyvään ilman­vaihtoon ei enää voi yksinään luottaa, koronaviruksen aerosoli­leviämistä tutkinut Aalto-yliopiston apulais­professori Ville Vuorinen sanoo.

Sanomalehti The Washington Post uutisoi Yhdysvaltain tautikeskuksen (CDC) sisäisestä dokumentista, jossa todettiin deltavariantin tarttuvan myös rokotetuista. CDC korostaa nyt maskien käyttämistä niin rokotetuilla kuin rokottamattomillakin.

Aalto-yliopiston apulaisprofessori Ville Vuorinen suosittelee käyttämään FFP2-suojainta silloin, kun etäisyyksien pitäminen ei ole mahdollista.

Neuvoksi tupakansavusääntö

Vielä aikaisemmin ulkotilat on mielletty melko turvallisiksi: niissä on tavattu ihmisiä ja vietetty aikaa ilman maskeja. Delta­variantissa virusmäärät ovat kuitenkin tuhat­kertaisia verrattuna alkuperäiseen wuhanilaiseen virukseen.

Samoin sen tarttumiseen vaadittava aika on paljon lyhyempi. Deltavariantin kohdalla tarvittava altistumisaika voi olla vain minuuttien luokkaa, Vuorinen arvioi.

Ulkotiloihin Vuorinen antaakin neuvoksi tupakansavu­säännön. Koronaviruksen voi kuvitella käyttäytyvän kuten tupakansavu.

Jos kuviteltu savu häiritsee, silloin on liian lähellä toista ihmistä.

– Kolmen metrin päässä tupakoijasta savun varmasti vielä haistaa, mutta se ei enää samalla tavalla häiritse kuin metrin päässä. Samoin myös virus­aerosolit laimenevat ilmassa.

Uuden tiedon valossa kaikissa niissä ulkotilanteissa, jossa oleskellaan pitkiä aikoja muiden ihmisten läheisyydessä, olisikin syytä käyttää maskia, Vuorinen sanoo.

Pisara- ja aerosoli­tartuntojen valossa sopiva turvaväli on THL:n mukaan yli kaksi metriä. Sitä lähemmissä kontakteissa maski on syytä olla myös ulkona, Vuorinen suosittelee.

Esimerkiksi kesäteatterin yleisössä maskeista olisi toden­näköisesti suuri hyöty, puhumattakaan jalkapallo­peleissä, festareilla tai ulkoilma­konserteissa, joissa huudetaan.

– Maskin käyttö festaritapahtumissa ihan varmasti laskisi leviämistä erittäin tehokkaasti. Se ei olisi hankala keino, tosin maski pitäisi poistaa lyhyesti kasvoilta esimerkiksi juomisen ajaksi.

Vain FFP2-maski kasvattaa turvaa

Myös maskin laadulla on merkitystä.

– FFP2-suojain on oikeastaan ainoa tapa, jolla omaa henkilökohtaista turvallisuuttaan voi kasvattaa julkisilla paikoilla tai ulkonakin, Vuorinen sanoo.

Oleellista on kuitenkin oikeaoppinen maskin käyttö. FFP2-suojaimen on istuttava tiiviisti kasvoille, jotta se myös suojaa käyttäjäänsä. Ohjeistukset, neuvot ja säännöt ovat turhia, jos ihmiset eivät toteuta niitä käytännössä.

Myös moni muu seikka vaikuttaa viruksen leviämiseen ulkoilmassa.

– Lisäksi on syytä myös rummuttaa sitä, että ulkona riski suhteessa sisätiloihin on pienempi myös deltavariantin kohdalla. Myös deltavariantin leviämisen ehkäisyssä toimivat edelleen samat tutut asiat: etäisyys muihin ihmisiin, mahdollisimman lyhyt aika, maskit ja ilmanvaihto.

Kävimme Vuorisen kanssa läpi ulkoilma­tilanteita ja niitä asioita, joita tilanteissa pitäisi huomioida. Selvää rajaa ei voi vetää, mikä tilanne on turvallinen ja mikä ei, vaan yksilön on pohdittava tilanne­kohtainen riskinsä itse, hän kehottaa.

Piknik ulkoilmassa on suhteessa turvallinen ajanviettotapa silloin, kun turvaväleistä pidetään huolta.

1) Piknik puistossa

Jos kaikki piknikille osallistujat istuvat samalla piknikhuovalla ja mukana on koronavirusta kantava, riskit tartunnan saamiseen melko suuret, Vuorinen sanoo.

Kätevä keino turvaetäisyyksien säilyttämiseen on se, että jokainen perhekunta istuu omalla viltillään.

– Parin metrin keskusteluetäisyys on vielä mukava, eikä muille tarvitse vielä huutaa keskustellakseen.

Tuulen suunta kannattaa ottaa huomioon. Tuuleen kannattaa sijoittua siten, ettei se puhalla suoraan ihmisestä toiseen. Silloin tuuli laimentaa virukset ilmasta tehokkaasti.

Hyvin matalatuulinen keli on oikeastaan suurin riski, Vuorinen sanoo. Pienikin tuulenvire auttaa jo paljon.

– Tuulinen keli takaa hyvin tehokkaan ilman­vaihtuvuuden, jopa tuhat kertaa tehokkaamman kuin sisätiloissa.

Jos piknikillä on yhteiset ruuat, ruokaa ottaessa puhumista kannattaa välttää, jottei ruokaan päädy pisaroita.

2) Festaripäivä

Suurissa massatapahtumissa, kuten festareissa, piilee iso riski tartunnalle. Merkityksellistä on se, pystyykö tapahtumassa pitämään turvavälejä, ja käytetäänkö tiukoissa tilanteissa maskeja.

Parhaan suojan saa FFP2-suojaimen avulla. Tiiviiseen konsertti­yleisöön pakkautuminen on eittämättä riski.

Jos viettää aikaa anniskelualueella, kaljatelttoihin ei kannata suunnata. Niissä ilmavirta ei tuuleta tilaa ulkotilankaan verran.

– Katettuja ulkotiloja voi tehdä turvallisemmaksi parantamalla ilmanvaihtoa, esimerkiksi avaamalla telttojen seiniä, jolloin tuuli pääsee sisään.

3) Uimaranta

Mikäli loppukesästä mielii vielä uimarannalle, turva­etäisyyksistä kannattaa huolehtia myös hiekalla makoillessa. Muun muassa Australiassa on todennettu tartuntaketjuja hiekkarannalta.

Tartunnan saaminen uimarannalla on mahdollista, varsinkin jos rannalle eksyy tyynenä, ruuhkaisena päivänä.

Jälleen kerran oikea tapa ehkäistä tartuntoja on pitää riittävän suuri etäisyys muihin rannalla olijoihin, Vuorinen toteaa. Riittävien etäisyyksien kanssa maskeja ei tarvita.

Uimista sen sijaan ei tarvitse pelätä, kunhan muistaa pitää väliä muihin uimareihin.

– Toki uidessa tapahtuu veden ulos sylkemistä ja huonolla tuurilla viruksen voi saada vedestä, mutta en näe riskiä kovin merkittävänä. Viruksen laimeneminen on vedessä kuitenkin suurta.

4) Terassipöytä

Ravintolan tai baarin terassilla riskit tartunnan saamiseen ovat suuret useammastakin syystä, Vuorinen toteaa.

Terasseilla ollaan lähietäisyydellä usein paitsi omaan seurueeseen, myös muihin pöytäkuntiin. Etäisyyden suhteen riskejä voikin vähentää valitsemalla muista ihmisistä mahdollisimman kaukana olevan pöydän, jos terassilla ei ole ruuhkaa.

Myös äänen­voimakkuus vaikuttaa asiaan. Jos terassilla soi kovaääninen musiikki, ihmiset toden­näköisesti puhuvat kovempaa, ja virusta on ilmassa enemmän.

– Tärkeä on myös terassilla vietetty aika. On eri asia, syökö terassilla nopean lounaan vai viettääkö siellä tunteja tuopin ääressä.

5) Lasten leikkipaikka

Ulkotiloissa sijaitsevat lasten leikkikentät ja -paikat ovat melko matala­riskisiä olosuhteita, jos niissä leikitään omalla porukalla, Vuorinen arvioi.

Jälleen kerran maalaisjärjen käyttö on tärkeää. Pienillä asioilla riskiä voi ehkäistä paljon.

– Välttää esimerkiksi sitä, että ei mene keinuttamaan viereiseen keinuun, jossa tuntematon lapsi jo keinuu.

Maskin käyttöä Vuorinen ei välttämättä näe järkevänä.

– Leikkipaikoissa on helpompi ottaa etäisyyttä muista.

Osion uusimmat

Luitko jo nämä?

Lue myös: