Valtiovarainministeriön ennuste Suomen taloudesta - Koronavirus - Satakunnan Kansa

Valtiovarainministeriön ennuste: Suomen talous sukeltaa tänä vuonna 5,5 prosenttia, jos rajoitustoimet kestävät juhannukseen saakka

Koronavirus iskee lujaa Suomen talouteen. Julkisen talouden alijäämä kasvaa tänä vuonna lähes 14 miljardilla eurolla 16,6 miljardiin euroon.

Valtiovarainministeriön finanssineuvos Marja Paavonen, ylijohtaja Mikko Spolander ja finasssineuvos Jukka Railavo esittelivät valtiovarainministeriön taloudellisen katsauksen.­

16.4. 11:50

Talous supistuu 5,5 prosenttia tänä vuonna, ennustaa valtiovarainministeriö tänään julkaistussa taloudellisessa katsauksessaan.

Ennusteessa oletetaan, että taloudellista aktiviteettia rajoittavat toimet koronaviruksen takia kestävät 3 kuukautta. Silloin sulkutoimet päättyisivät juhannukseen mennessä.

Koronaviruksen leviämistä estävät sulkutoimet rajoittavat liikkumista ja liiketoimintaa Suomessa, millä on vakavia seurauksia talouskasvulle.

Bruttokansantuote (BKT) supistuu eniten tämän vuoden toisella neljänneksellä, minkä jälkeen kasvu elpyy. BKT:n arvioidaan kasvavan 1,3 prosenttia vuosina 2021 ja 2022.

Julkisen talouden alijäämä kasvaa tänä vuonna lähes 14 miljardilla eurolla 16,6 miljardiin euroon eli 7,2 prosenttiin suhteessa BKT:hen.

Näkyvissä oleva talouskasvu ei riitä palauttamaan julkisen talouden rahoitusasemaa ennalleen, ja julkinen talous pysyy selvästi alijäämäisenä lähivuosina.

– Kaikki on kiinni siitä, kuinka syvälle taloudessa sukelletaan ja kuinka pitkään ollaan sukelluksissa. Riski on, että talouden sukelluksen pitkittyessä yhteiskunnasta uhkaa loppua happi, sanoo osastopäällikkö, ylijohtaja Mikko Spolander.

Maailmantalouden näkymät synkät

Kansainvälinen talous alkoi hiipua jo kuluvan vuoden ensimmäisellä vuosineljänneksellä, kun Kiinan talous supistui voimakkaasti.

Kiinan talouden supistumisesta huolimatta talouskasvu elpyy vuoden 2020 jälkipuoliskolla. Kaiken kaikkiaan maailmantalous supistuu 2 prosenttia vuonna 2020, ministeriö ennustaa.

Maailmanlaajuiset liikkuvuuden rajoitukset heikentävät tavarakauppaa maailmanlaajuisesti. Koko vuoden tasolla maailmankauppa supistuu 5 prosenttia.

Työllisyysaste 71 prosenttiin

Suomen talouden raju supistuminen johtuu kansainvälisen kysynnän ja viennin supistumisesta sekä Suomen omista koronaan liittyvistä rajoitustoimista.

Käyttöön otetut rajoitustoimet vähentävät yksityistä kulutusta. Erityisesti vähenee palveluiden kulutus, mutta myös tavaroiden kulutus vähenee. Päivittäistavaroiden kulutuksessa muutos näkyy vähiten.

Epävarmat näkymät siirtävät myös investointeja eteenpäin tai estävät niiden toteutumisen kokonaan. Yksityiset investoinnit vähenevät merkittävästi.

Työllisten määrä vähenee, kun maailmanlaajuinen tartuntatautiepidemia sulkee liiketoimintoja ja maidenvälisiä rajoja.

Työllisyysaste laskee tänä vuonna 71 prosenttiin. Samalla työttömien määrä kasvaa selvästi ja työttömyysaste nousee 8 prosenttiin.

Talous palautuisi kasvu-uralle 2021–2022

Vuosina 2021−2022 talous palautuisi kriisiä edeltävälle kasvu-uralle. Vaikka lyhytkestoisen kriisin ei oleteta heikentävän talouden tuotantopotentiaalia merkittävästi, talouden heikentymisen aikana menetetyn tuotannon umpeen kurominen vie aikaa.

Yksityisen kulutuksen kasvu normalisoituu ja seuraa reaalitulojen 1,5 prosentin kasvua. Yksityiset investoinnit toipuvat hitaammin, sillä metsäteollisuuden suurhankkeet lykkääntyvät ja asuinrakennusinvestoinnit jatkavat supistumistaan.

Vuoden 2022 BKT:n kasvua tukee eniten se, että asuinrakennusinvestointien alamäki päättyy.

Talouskasvun nopeutuminen ja nimellispalkkojen vaisu nousu alkavat kohentaa työvoiman kysyntää vähitellen vuosina 2021–2022. Työllisyysaste kohoaa 72 prosenttiin vuonna 2022.

Kriisi jättää jälkensä

Julkinen talous heikkenee voimakkaasti vuonna 2020. Talouden tilan nopea heikkeneminen vähentää verotuloja ja kasvattaa työttömyysmenoja.

Myös toimet koronavirusepidemian vaikutusten lieventämiseksi heikentävät julkista taloutta. Tulojen ja menojen välinen epätasapaino kasvaa 16,6 miljardiin euroon.

Kaikki julkisen talouden sektorit ovat tänä vuonna alijäämäisiä. Sosiaaliturvarahastot painuvat alijäämäisiksi ensimmäistä kertaa koskaan, kun työttömyyden ja lomautusten lisääntyminen kasvattaa etuusmenoja ja työeläkemaksua alennetaan väliaikaisesti.

Ensi vuonna julkisen talouden alijäämä pienenee, kun talouskasvu elpyy ja koronaepidemian vaikutusten lieventämiseksi toteutettavat väliaikaiset toimet päättyvät.

Julkisen talouden tila ei kuitenkaan toivu entiselleen. Julkisen talouden arvioidaan olevan vuonna 2024 edelleen reilusti yli 9 miljardia euroa alijäämäinen.

Julkisyhteisöjen velka suhteessa BKT:hen kääntyy jyrkkään kasvuun ja nousee tänä vuonna lähelle 70 prosenttia. Vuoteen 2024 mennessä velkasuhde uhkaa lähestyä jo 80 prosenttia.

Talousnäkymä hyvin epävarma

Tulevan kehityksen ennustaminen on poikkeuksellisen epävarmaa, sillä arviot koronaviruksen leviämistä estävien rajoitteiden kestosta muuttuvat. Ennuste perustuu normaalia enemmän oletuksiin kysynnän ja tarjonnan muutoksista.

Ennusteessa oletetaan, että taloudellista aktiviteettia rajoittavat toimet kestävät 3 kuukautta.

Valtiovarainministeriön arvion mukaan yhden kuukauden ajan kestävät rajoitukset nykyisessä laajuudessaan supistavat BKT:ta 1,5−2 prosentilla.

Jos sulku kestää puoli vuotta

Ennusteen yhteydessä olevassa vaihtoehtoisessa laskelmassa rajoitusten oletetaan kestävän 6 kuukautta. Tällöin BKT supistuisi 12 prosenttia ja julkisen talouden alijäämä nousisi yli 10 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2020.

Laskelman mukaan rajoitusten pidentäminen ei vain syvennä talouden taantumaa vaan myös pidentää sitä tuhoamalla enemmän tuotantokapasiteettia. Jos näin tapahtuu, talous toipuu kriisistä hyvin hitaasti.

Osion uusimmat

Luitko jo nämä?