Opetusministeri Li Andersson (vas.), Opetushallituksen pääjohtaja Olli-Pekka Heinonen sekä lasten infektiolääkäri Otto Helve Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta THL:stä kertoivat varhaiskasvatuksen, perusopetuksen, lukio-opetuksen ja ammatillisen koulutuksen koronavirusepidemiaan liittyvien rajoitusten purusta suorassa tiedotustilaisuudessa tiistaina aamulla.
Näin tilaisuus eteni:
Opetusministeri Li Andersson avaa tilaisuuden ja vakuuttaa, että kouluun palataan turvallisesti.
Andersson käy läpi kouluun palaamiseen liittyvää ohjeistusta: Kouluun luodaan väljyyttä tilajärjestelyillä ja porrastuksilla, käsihygieniasta huolehditaan tarkasti, opetusryhmät pyritään pitämään toisistaan erillään eikä kokoontumisia järjestetä.
Riskiryhmiin kuuluvien paluun lähiopetukseen tekee lääkäri.
Andersson tähdentää, että flunssaoireisen ei pidä tulla kouluun eikä varhaiskasvatukseen.
Suositus päiväkotilapsen kotona hoitamisesta poistuu.
Varhaiskasvatuksessakin pyritään vähentämään lähikontakteja. Henkilöstön tulisi toimia siellä saman ryhmän kanssa eikä siirtyä ryhmästä toiseen.
Lukioiden ja ammatillisten opintojen suositellaan jatkavan etäopetusta
Lukioissa ja ammatillisissa oppilaitoksissa hallitus suosittaa pysymään etäopetuksessa lukuvuoden loppuun asti. Koulutuksen järjestäjät voivat Anderssonin mukaan itse päättää, missä määrin ne järjestävät lähiopetusta.
Perusopetuksessa tällaista harkinnan mahdollisuutta ei ole.
Anderssonin mielestä Suomen toimet ovat hyvin linjassa muiden maiden kanssa. Hän viittaa Tanskan ja Norjan avanneen kouluja jo huhtikuun puolivälistä alkaen.
Hän arvioi koulujen avaamisen vaikuttavan epidemiatilanteeseen vain vähän, mutta sillä olevan suuri merkitys lasten sosiaalisille suhteille.
Andersson sanoo, että koronavirus voi elää yhteiskunnassamme vielä pitkään, ja siksi rajoitustoimien ja normaalin elämän välillä on löydettävä tasapaino. Hän toteaa, että hallitus voi ottaa uusia rajoituksia käyttöön tai perua rajoituksia, jos tarve vaatii.
Järjestelyjä saatetaan tarvita myös syksyllä
Ministeri Andersson sanoo, ettei turvalliseen kouluun palaamiseen liittyviä järjestelyjä luoda vain lukuvuodesta jäljellä olevaksi kahdeksi viikoksi, vaan niitä saatetaan tarvita myös syksyllä, jotta lapset voivat jatkaa koulunkäyntiä ja varhaiskasvatuksessa käyntiä turvallisesti syksyllä.
Etäopetus ja lähiopetus saattavat vuorotella opetuksessa, Andersson ounastelee.
Hän kiittää opettajia ja muuta kasvatus- ja opetushenkilöstöä sekä vanhempia etäopetuksen sujumisesta.
Poissaoloon on oltava terveydellinen syy
Opetushallituksen pääjohtaja Olli-Pekka Heinonen aloittaa puheenvuoronsa toteamalla, että perusopetuksen rajoitusten jatkamiselle ei ole enää valmiuslain edellyttämiä epidemiologisia syitä, vaan kouluissa ja opetuksessa palataan normaaliin lähiopetukseen.
Etäopetusta voidaan peruskouluissa torstaista alkaen antaa poikkeuksellisesti vain, jos siihen on oppilaan terveydentilaan liittyvä syy.
Lukiot ja ammatillinen koulutus voivat päättää asiasta itsenäisesti, ja siksi hallitus on suositellut etäopetuksen jatkamista.
Normaalit poissaolosäännöt voimaan
Heinosen mukaan nyt on tärkeää valmistaa lapsia siihen, että torstaina palataan kouluun tai varhaiskasvatukseen.
Hän pitää jäljellä olevia viikkoja tärkeinä, kun valmistellaan siirtymää koulussa seuraavaan vaiheeseen ja pohjustetaan kouluun palaamista elokuussa.
– Emme tiedä, missä vaiheessa epidemia silloin on, mutta todennäköisesti esimerkiksi hygienia- ja etäisyyssääntöjä noudatetaan myös silloin, joten niitä on hyvä harjoitella nyt, Heinonen sanoo.
Hän ennustaa opetukseen jäävän uusia tapoja ja käytäntöjä, jotta turvallisuus taataan. Heinosen mukaan tarvittavaa väljyyttä saadaan käyttämällä opetukseen koulun ja päiväkodin pihaa sekä muuta ympäröivää luontoa.
Heinosen mielestä pitää muistaa, ettei opetuksen järjestäminen ole sama asia pienessä kyläkoulussa tai suuressa koulussa, ja siksi opetuksen käytännön järjestelyjä pitää voida tehdä paikallisesti.
Heinonen tähdentää, että kouluissa ei voida poiketa valtakunnallisesta tuntijaosta ja opetussuunnitelmaa pitää noudattaa.
– Lähiopetukseen palaaminen tarkoittaa, että koulussa noudatetaan normaaleja poissaolosääntöjä eli poissaoloon pitää hakea lupaa opettajalta tai rehtorilta. Poikkeusjärjestelyt voivat tulla kyseeseen esimerkiksi riskiryhmään kuuluvan oppilaan osalta, ja tämän järjestelyn tulee perustua lääkärin arvioon. Sairaana kouluun ei pidä tulla.
Ruoka voidaan tarjota valmiina lounaspaketteina
Heinonen luettelee, että alakouluissa opiskellaan pääsääntöisesti omassa ryhmässä, yläkoulussa ryhmä voi vaihtua tai opettaja vaihtaa ryhmää esimerkiksi valinnaisissa aineissa.
Myös porrastuksella pystytään turvaamaan sitä, että ryhmät pysyvät toisistaan erillään.
Suuria kevätjuhlia ei voida pitää, mutta oman ryhmän tilaisuuksia voidaan pitää.
Hygieniasta on huolehdittava myös ruokailussa. Ruokailu-aikoja pitää porrastaa tavallista enemmän. Ruoka voidaan annostella oppilaille valmiiksi tai toteuttaa lounaspaketteina.
Koulukuljetuksissa osa kuljetuksista tapahtuu vain koululaisia varten ostetuilla taksi- tai bussikyydeillä, osa normaaleilla kyydeillä.
Heinosen mukaan kannattaa harkita kuljetusten porrastamista. Heinonen viittaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ohjeisiin tartuntojen ehkäisemiseksi koulukuljetuksissa.
Heinosen mielestä pitää kiinnittää huomiota siihen, että oppilaiden kuulumiset kuullaan ja heidän turvallisuudentunnettaan vahvistetaan, kun kouluun palataan.
Ammatillisessa oppilaitoksessa opinnot jatkuvat läpi kesän. Heinonen kertoo, että tähän liittyviä ohjeita valmistellaan paraikaa.
300 alle 16-vuotiasta on saanut tartunnan Suomessa
Lasten infektiolääkäri Otto Helve THL:stä kertoo, että lapsilla on ylipäätään ollut vähemmän koronavirustartuntoja kuin aikuisilla. Kansainvälisissä raporteissa todetaan yhtenäisesti, että lapset saavat koronavirustartunnan selvästi aikuisia harvemmin ja lapset ovat harvoin tartunnan alkuperäisiä levittäjiä.
Helve sanoo, että kuitenkin myös lapsilla on ollut vaikeita tautitapauksia. Etenkin niitä on ollut alle vuoden ikäisillä sekä niillä lapsilla, joilla on perussairauksia.
Suomessa on todettu tällä hetkellä noin 300 alle 16-vuotiaan koronavirustartuntaa. Tehohoitoa lapset eivät ole tarvinneet.
Lasten tartuntojen leviämisestä on tietoa influenssavirusten perusteella. Koronavirus näyttää kuitenkin leviävän lasten kautta vähemmän.
Yksi ohje on tärkein
Saatavilla olevan tiedon perusteella Helve tulkitsee, että lasten rooli on epidemian leviämisessä on pieni ja koulujen avaamisella on vain vähäinen vaikutus koronavirusepidemian leviämiseen. Esimerkiksi Ruotsissa ei ole tiedossa tartuntaketjuja kouluissa.
Helve sanoo, ettei Suomi ole ainoa maa, jossa koulut avataan uudelleen. Hän viittaa yliopistollisten sairaaloiden antamiin ohjeisiin ja sanoo, että koulusta ei ole tarve jäädä pois, jos lapsi on terve.
– Sairaana, edes lieväoireisena, ei tulla kouluun. Tämä on tärkein yksittäinen ohje tartuntojen ehkäisemiseksi.
Kuinka nopeasti koulu voidaan sulkea uudelleen?
Kysymys medialta: kuinka nopeasti kouluja voidaan sulkea uudelleen, jos on tarvis ja mihin valmiuslain pykäliin koulujen siirtyminen etäopetukseen perustui?
Ministeri Andersson vastaa: Terveysviranomaisilta oli saatu näkemys siitä, että myös koulujen sulkeminen oli välttämätöntä, jotta tartunnat eivät olisi lähteneet rajuun kasvuun Suomessa. Nyt tilanne on vakaa, ja terveysviranomaiset arvioivat, ettei ole välttämätöntä syytä pitää yllä näin laajaa, kaikkia peruskouluja koskevaa rajoitusta. On tärkeää, että lapset saavat palata kouluun ennen lukuvuoden päättymistä ja rakentaa siltaa syksyyn.
Jos jossakin koulussa tartuntoja ilmenee, kunnan tartuntatautiviranomaisilla on mahdollisuus tehdä hyvin nopeasti, päivässä, päätös koulun tai sen osien sulkemisesta. Siinä noudatetaan testaa, jäljitä, eristä, hoida -strategiaa.
Media kysyy: Onko Länsi-Pohjan kouluille Ruotsin rajalle annettu erityisiä ohjeita?
Andersson vastaa: Erityisiä ohjeita ei ole annettu. Paikallisia ratkaisuja voidaan tehdä, jos tilanne edellyttää. Pääkaupunkiseudulle tai Länsi-Pohjan alueelle ei ole tehty erityisratkaisuja.
Media kysyy: Kun yksi perustelu kouluun palaamiselle on ollut se, että kaikkiin koululaisiin ei ole saatu yhteyttä. Entä jos kaikki oppilaat eivät palaakaan kouluun, mitä keinoja on tavoittaa heidät? Ja toiseksi, mitä muita sääntöjä varhaiskasvatukseen on kuin se, että opettaja ei kierrä ryhmästä toiseen?
Olli-Pekka Heinonen viittaa selvitykseen koulupudokkaiden määrästä ja kertoo siitä käyneen ilmi myös sen, että tämä ilmiö kasvaa erityisesti pitkien lomien ja koulussa poissaolojen jälkeen.
– Tutkimus nostaa huolen siitä, että etäopetus nostaa riskiä koulupudokkuuteen.
Heinosen mukaan oppilaiden tavoittamiseen on käytössä samat keinot kuin normaalistikin: koulu ottaa yhteyttä lapsen huoltajiin ja jos siinä ei onnistuta, koulu katsoo sosiaaliviranomaisten kanssa, tarvitaanko lastensuojelullisia toimenpiteitä.
Media kysyy: Onko erityinen syy poissaoloon se, että vanhemmat eivät koronaviruksen pelossa lähetä lasta kouluun? Miten on toimittava tilanteessa, jossa lapsi ei kerta kaikkiaan tule kouluun? Voiko vuorottelu etä- ja lähiopetuksessa olla paikkakunta- vai koulukohtainen?
Andersson vastaa: Yksityiskohdat tarkentuvat lainsäädännön muutoksen valmistelussa. Pitää valmistautua siihen, että tällaiselle muutokselle voi olla tarvetta.
Heinonen: Rehtori punnitsee asian. Siihen on oltava erityinen syy.
Media: Miten vankkaa on tieto siitä, että tauti ei ole vaarallinen lapsille?
Helve vastaa: Koronavirus on osoittautunut olevan lapsilla varsin lieväoireinen, mutta yksittäisiä hankalia taudinkuvia on esiintynyt.
