STM:n ylijohtaja: Yhteistyö THL:n kanssa toimii hyvin - Koronavirus - Satakunnan Kansa

STM:n ylijohtaja: Yhteistyö THL:n kanssa toimii hyvin – Asiantuntijan mukaan on ymmärrettävää, että hallituksen ja THL:n linjassa on eroja

Hallitus olisi voinut hoitaa koronaviruskriisin viestinnän paremmin, sanoo Eduskuntatutkimuksen keskuksen johtaja Markku Jokisipilä. Hallituksen päätöksiä arvioitaessa on hänen mukaansa hyvä muistaa, ettei kaikkea taustalla olevaa tietoa kerrota julkisuuteen.

Milla Niskanen ja Jesse Ruhalahti kävelivät maaliskuussa Tampereella kasvot hengityssuojaimilla suojattuina. Niskanen ja pariskunnan lapsi kuuluvat riskiryhmään.­

16.4. 20:00

Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) ei ole valmistelemassa suositusta kasvomaskien käytöstä julkisilla paikoilla, sanoo STM:n ylijohtaja Päivi Sillanaukee.

Kasvomaskin käyttö on noussut viime päivinä keskusteluun, kun Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) pääjohtaja Markku Tervahauta suositteli tiistaina Helsingin Sanomien haastattelussa kankaisen kasvomaskin käyttämistä julkisilla paikoilla. Samana iltana sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikkö Kirsi Varhila totesi Ylen A-studiossa, että STM ei suosittele kasvojen suojaamista julkisella paikalla.

Pääministeri Sanna Marin (sd.) sanoi keskiviikkona hallituksen tiedotustilaisuudessa, ettei hallitus ole käsitellyt eikä suositellut kankaisen kasvomaskin käyttöä.

Sillanaukeen mukaan Tervahaudan näkökulma kasvomaskiasiaan oli hänen henkilökohtainen mielipiteensä, eikä THL:n tai STM:n kanta.

Kasvomaskin yleinen käyttö jakaa suomalaisia asiantuntijoita – Maailmalla kasvojen suojaaminen on entistä yleisempää

THL:n ja hallituksen linjaerot ovat herättäneet keskustelua

Keskustelua on herättänyt myös THL:n terveysturvallisuusjohtajan Mika Salmisen haastattelu ruotsalaislehti Dagens Nyheterissä. Hän sanoi, että hänen ja Ruotsin johtavan epidemiologin Anders Tegnellin näkemyksissä koronaviruksen torjunnassa on vain vähän eroja.

Käytännössä Suomen ja Ruotsin viruksen vastaiset rajoitustoimet ovat olleet hyvin erilaiset.

THL:n johtajien ulostulojen ja hallituksen linjan väliset erot koronavirusepidemian hillitsemisestä ovat aiheuttaneet ihmetystä.

Sillanaukee painottaa, että THL on "itsenäinen asiantuntijalaitos ministeriön alaisuudessa".

– Olemme tehneet töitä koko ajan hyvässä yhteistyössä ja olemme perustaneet päätöksenteon heidän asiantuntijaraportteihinsa ja -analyyseihinsa niin kuin hallitus on todennut, Sillanaukee sanoo.

Sillanaukee kertoo, että asiantuntijaorganisaatioiden kuten THL:n tehtävänä on antaa hallituksen käyttöön asiantuntemustaan ja ajankohtaista tietoa, mutta lopullinen vastuu päätöksenteosta on hallituksella. Hän myös muistuttaa, ettei mikään maa tee päätöksiä täysin itsenäisesti, vaan poliitikot seuraavat muiden maiden ratkaisuja.

– Se mitä päätöksiä tietojen pohjalta tehdään ja miten tiukkoja linjoja otetaan, on poliittinen vastuukysymys ja poliitikkojen oikeus.

Hallituksen viestinnässä parantamisen varaa

Eduskuntatutkimuksen keskuksen johtaja Markku Jokisipilä arvioi, että THL:n, STM:n ja hallituksen näkemyserot johtuvat näkökulmien ja toimivaltuuksien eroista.

THL tarkastelee asiaan terveysnäkökulmasta. Myös STM:n hallinnon ala liittyy terveydenhuoltoon, mutta se joutuu ottamaan huomioon laajempia yhteiskunnallisia näkökulmia ja toteuttaa poliittista ohjausta.

– Vaikka hallitukselle terveys on ykkösasia ja he tekevät sen nojalla päätöksiä, heidän huolenaiheenaan on kaikki se muukin, mikä heidän tekemisistään tai tekemättä jättämisistään seuraa, Jokisipilä sanoo.

Jokisipilän mielestä on täysin ymmärrettävää, ettei hallituksen ja THL:n linja ole koronaviruksen vastaisessa taistelussa täysin samanlainen.

– Arviot saattavat olla erilaisia, kun ihmiset painottavat asioita eri tavalla ja puhuvat omista lähtökohdistaan.

Lopulta kansalaisen pitää hänen mukaansa pystyä arvioimaan, mistä näkökulmasta mikin taho puhuu.

Silti Jokisipilä ei anna hallitukselle puhtaita papereita viestinnästä. Viranomaisten arviot koronavirustilanteesta ja sen hoidosta ovat vaihdelleet ja olleet keskenään erilaisia.

– Hallitus olisi voinut hoitaa viestinnän koordinoinnin kansalaisille jämäkämmin, jotta viesti olisi ollut yhtenäisempi.

Asia ei ole kuitenkaan yksinkertainen. Jos hallitus olisi puuttunut voimakkaasti eri tahojen viestintään, siitä olisi voinut herätä epäilys, käyttääkö hallitus valmiuslain suomia oikeuksia liian raskaasti, Jokisipilä sanoo.

Tilanne on ollut myös viestinnällisesti vaikea, koska arviot koronaviruksen vakavuudesta ja leviämisestä ovat vaihdelleet paljon.

"Kaikkea tietoa ei kerrota julkisuuteen"

Entä mikä rooli poliittisella paineella on ollut, kun hallitus on tehnyt päätöksiä, jotka ovat osin ristiriidassa asiantuntijoiden näkemysten kanssa?

– Poliittinen paine on tietysti aina olemassa, ja se vaikuttaa jossain määrin, mutta sen laajuutta on mahdoton arvioida.

Kun hallituksen päätöksiä arvioidaan, on Jokisipilän mukaan hyvä muistaa, että hallituksella on paljon sellaista tietoa, jota ei ole kerrottu julkisuuteen. Hallitus saa tietoa muun muassa terveysviranomaisilta, talouden asiantuntijoilta ja eri ministeriöistä.

– He tasapainottavat näitä asioita hallituksessa keskenään, eikä kaikkea tietoa kerrota julkisuuteen.

Jokisipilän mukaan Uudenmaan liikkumisrajoitusten purkaminen on hyvä esimerkki siitä, miten hallituksen pitää ottaa päätöksiä tehdessään terveysnäkökulmien lisäksi monia muita asioita huomioon. Päätökseen vaikuttivat valmiuslain juridinen ehto välttämättömyydestä ja eduskunnan perustuslakivaliokunnan luomat reunaehdot.

Osion uusimmat

Luitko jo nämä?