Koronan uhreja nyt 90, luvusta puuttuvat sairaaloiden ulkopuoliset kuolemat – HUSin ylilääkäri: Suomessa koronakuolleisuus voi nousta Ruotsin lukuihin - Koronavirus - Satakunnan Kansa

Koronan uhreja nyt 90, luvusta puuttuvat sairaaloiden ulkopuoliset kuolemat – HUSin ylilääkäri: Suomessa koronakuolleisuus voi nousta Ruotsin lukuihin

Koronatestejä tehtiin viimeisimmän vuorokauden aikana 3100, vahvistettujen tartuntojen määrä lisääntyi 192:lla. HUSin infektiosairauksien ylilääkäri Asko Järvinen sanoo, että Suomessa ollaan edelleen viidennellä epidemiaviikolla epidemian alkuvaiheessa, joten rajoitusten purkaminen on liian aikaista.

Kainuussa on tapahtunut useita altistumisia koronalle. Ihmisiä kehotetaan tarkkailemaan vointiaan ja hakeutumaan testeihin matalla kynnyksellä.­

18.4. 13:43 | Päivitetty 18.4. 15:42

Helsinki

Helsinki

Suomessa oli lauantaihin mennessä todettu 3 681 koronatartuntaa, kertoo THL. Määrä nousi perjantain luvuista 192 tartuntaa.

Koronatartunnoista 2 370 on todettu Uudellamaalla ja näistä reilu puolet Helsingissä.

Alustavan arvion mukaan koronasta on ehtinyt parantua 1 700 henkilöä Suomessa.

Kaikkiaan koronatestejä on tehty lauantaihin mennessä 55 600, mikä on noin 3 100 testiä enemmän kuin perjantaina.

Koronakuolemia Suomessa on raportoitu 90. Luvusta puuttuvat tällä hetkellä sairaaloiden ulkopuoliset kuolemat.

Esimerkiksi HUS ei raportoi THL:lle vanhusten hoivakodeissa koronaan kuolleiden määrää.

Koronaan kuolleiden ikä on tiedossa tällä hetkellä 70 henkilön osalta.

Alle 60-vuotiaita heistä on neljä, 60–69-vuotiaita neljä, 70–79-vuotiaita 20, 80–89-vuotiaita 30 ja yli 90-vuotiaita 12.

Koko maailmassa koronaan on kuollut tähän mennessä noin 155 000 ihmistä koko maailmassa.

Kuolintilastojen kärjessä on Yhdysvallat, jossa virus on vaatinut noin 37 000 ihmisen hengen. Toiseksi eniten koronauhreja on Italiassa, jossa siihen kuolleita on tähän mennessä lähes 23 000.

Espanjassa koronaan on menehtynyt yli 20 000 ihmistä, Ranskassa lähes 19 000 ihmistä ja Iso-Britanniassa reilut 14 500 ihmistä.

Pohjoismaista koronakuolemia on raportoitu eniten Ruotsissa, jossa virus on vienyt jo 1400 ihmisen hengen. Tanskassa koronakuolemia on 336 ja Norjassa 161. Islannissa ei ole raportoitu yhtään koronakuolemaa.

Koronakuolemat Ruotsin tasoon

Suomessa koronakuolleisuus saattaa nousta samaan kuin Ruotsissa. Näin arvioi HUSin infektiosairauksien ylilääkäri Asko Järvinen.

– Pidän sitä hyvin mahdollisena. En toivottavana, mutta mahdollisena, sanoi Järvinen Ylen haastattelussa lauantaiaamuna.

– Aika lailla kuolleiden määrään vaikuttaa se, miten me pystymme suojaamaan meidän iäkkäitämme.

Ruotsissa koronaan oli kuollut ja siihen on sairastunut suhteellisesti merkittävästi enemmän ihmisiä kuin Suomessa. Ruotsin väkiluku on noin kaksi kertaa suurempi kuin Suomessa.

Järvisen mukaan Ruotsin kuolleisuutta selittää osin se, että virus on levinnyt nopeasti vanhusten hoivakodeissa. Toisaalta Ruotsin tehohoitokapasiteetti on aika lailla käytössä.

– Tietysti on pieni mahdollisuus ja toiveet siihen, että tauti (Suomessa) kokonaan hiipuisi, mutta tällaiselle taudille pitäisin sitä vaihtoehtoa hyvin epätodennäköisenä.

Suomi on tällä hetkellä koronaepidemian viidennellä viikolla ja epidemian alkuvaiheessa. Järvisen mukaan epidemian kulkua kuvaava käyrä lähtee vielä nousuun.

Rajoitustoimien purkamista Järvinen ei pidä vielä ajankohtaisena. Rajoitusten purkaminen voisi johtaa niin kutsuttuun toiseen aaltoon, joka saattaisin olla vielä ensimmäistä aaltoa hankalampi.

Tartunnat massatapahtumista

Useat Suomen koronavirustartunnoista liittyvät massatapahtumiin, joissa tartunnan saanut on altistunut virukselle pidempiaikaisesti. Näin kertoi STT:n haastattelussa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) terveysturvallisuusosaston johtaja Mika Salminen.

Uuden koronaviruksen leviämisherkkyydestä ei toistaiseksi ole varmaa tietoa. Salmisen mukaan THL tekee parhaillaan perhetutkimusta, joka pyrkii osaltaan selvittämään sitä, minkä pituisen altistuksen koronaviruksen tarttuminen vaatii.

Lapset eivät ole koronalinkoja

Tiede yrittää eri puolilla maailmaa parhaillaan selvittää myös sitä, miksi osa ihmisistä sairastaa COVIC-19-taudin oireettomana, kun taas toisille koronavirus aiheuttaa vaikean hengitysvajauksen.

Esimerkiksi lapset eivät juurikaan kärsi koronaviruksesta, kun taas miehiin virus näyttää iskevän muita ankarammin.

– Lapset sairastavat keskimäärin virusten aiheuttamia hengitystie-infektioita aikuisia selvästi enemmän. Taudit saattavat olla jopa rajumpia, mutta tässä (koronaviruksen kohdalla) näyttää olevan täysin päinvastoin, sanoi HUSin infektiosairauksien ylilääkäri Asko Järvinen Ylelle.

Järvisen mukaan koulujen sulkeminen onkin vaikuttanut koronaviruksen leviämiseen vähiten kaikista käytössä olevista rajoituksista. Hänen mukaansa koulut voitaisiinkin avata ensimmäisten toimenpiteiden joukossa, kun koronarajoituksia ryhdytään purkamaan.

–  Ja näinhän monet maat ovat nyt tekemässä, Järvinen totesi.

Suomi jäi ulos EU:n tarvikehankinnoista

Ilta-Sanomat kertoo, että sosiaali- ja terveysministeriö STM viivytteli EU:n yhteisissä koronatarvikehankinnoissa. Tästä syystä Suomi jäi ainoana EU-maana ulos mahdollisuudesta osallistua yhteenkään EU:n jättimäisistä hankintakierroksista.

Suomi joutuu siis hankkimaan suojaustarvikkeet omin voimin, kun samaan aikaan muut EU-maat voivat nauttia keskitetyn hankintakoneiston voimasta ja muista eduista.

Suomi heräsi hankintasopimukseen liittymiseen viime helmikuussa, vaikka mahdollisuus siihen oli ollut milloin tahansa kesän 2014 jälkeen.

Osion uusimmat

Luitko jo nämä?