Selvästi useampi koronapotilas selviää hengissä Britannian ja New Yorkin sairaaloista kuin viime keväänä – Suomessa vertailua on vaikea tehdä - Koronavirus - Satakunnan Kansa

Selvästi useampi koronapotilas selviää hengissä Britannian ja New Yorkin sairaaloista kuin viime keväänä – Suomessa vertailua on vaikea tehdä

Kuolleisuuden lasku ei johdu vain potilaiden nuorentumisesta.

Sairaaloissa kuluu suojaimia. Kuva on Uplandista Kaliforniasta.­

27.10. 21:16

Sairaalaan ja teho-osastolle joutuneet koronaviruspotilaat näyttävät nyt selviävän paremmin taudista kuin keväällä. Yhdysvalloissa ja Britanniassa tehtyjen tutkimusten mukaan sairaalapotilaiden kuolleisuus on vähentynyt selvästi.

Jo aiemmin on pantu merkille, että vaikka tartunnat lähtivät loppukesästä monissa maissa kasvuun, kuolemat eivät ole lisääntyneet läheskään saamaa tahtia. Kyse on kuitenkin paljolti ollut siitä, että virus on levinnyt nuoremmissa ikäluokissa, joissa vaarallisen taudin riski on paljon pienempi.

Myös testimäärät ovat kasvaneet reippaasti keväästä. Siksi esiin tulee entistä enemmän lieviä tapauksia ja kuolemaan johtavien tartuntojen osuus näyttää pienemmältä.

Epidemian nuorentunut ikäjakauma ja testit eivät kuitenkaan näytä selittävän kaikkea kuolleisuuden vähentymistä.

Nuorempia koronapotilaita

Britannian tehohoidon tuloksia seuraavan Icnarc-tutkimuslaitoksen raportti osoittaa The Financial Times -sanomalehden mukaan, että tehohoitopotilaat selviävät nyt paremmin. Kun keväällä ja kesällä tehohoidetuista kuoli 39 prosenttia kuukauden sisällä hoidon aloittamisesta, syksyllä osuus on laskenut 27 prosenttiin.

Yksi selitys voisi olla, että teho-osastoille päätyy nyt nuorempia, paremmassa kunnossa olevia potilaista kuin aikaisemmin. Potilaiden kuolleisuus on kuitenkin vähentynyt kaikissa alle 70-vuotiaiden ikäryhmissä ja myös niiden joukossa, joilla on taustasairauksia.

Toisen brittitutkimuksen mukaan kaikkien vaikeaa koronatautia sairastaneiden potilaiden ennuste parantui jo kevään aikana merkittävästi. Tutkijat tarkastelivat teho-osaston ja muiden tehostettua hoitoa vaativien potilaiden kuolleisuutta huhtikuun ensimmäiseltä viikolta toukokuun loppuun.

Molemmissa ryhmissä kuoleman riski pieneni noin kymmenen prosenttia. Myöskään tämän tutkimuksen mukaan muutosta ei selitä hoidettavien ikä tai taustasairaudet.

Samanlaisia havaintoja on tehty sairaaloista New Yorkissa. Puolessa vuodessa sairaalapotilaiden kuolleisuus laski 18 prosenttiyksikköä, ilmenee Journal of Hospital Medicine -tiedelehden julkaisemasta tutkimuksesta.

Potilaiden kuoleman riski pieneni maaliskuun 25,6 prosentista 7,6 prosenttiin elokuussa.

Suomi on tähän mennessä selvinnyt pandemiasta paljon vähemmällä kuin Yhdysvallat tai Britannia.

Suomessa tilanne oli jo keväällä verrattain hyvä

Suomessa tehohoidossa olleiden potilaiden kuolleisuus oli jo keväällä pienempi kuin monissa muissa maissa. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä (Hus) kuoli tehohoidossa alle 15 prosenttia potilaista. Maiden välisiä vertailuja tosin vaikeuttaa erilaiset kriteerit sille, kenelle tehohoitoa annetaan.

Nyt syksyllä Suomen epidemia ei ole tartuntojen kasvusta huolimatta johtanut sairaalahoitoon läheskään niin usein kuin keväällä. Myös kuolleisuus on pysynyt matalalla.

Siksi Suomen tilanteen perusteella on hankala sanoa, onko sairaalapotilaiden ennuste nyt parempi kuin keväällä.

Suomessa koronavirustautiin kuolleet ovat olleet valtaosin yli 80-vuotiaita, huonokuntoisia vanhuksia, joita on hoidettu etupäässä hoivakodeissa tai terveys­keskus­sairaaloissa.

Erikoissairaanhoidon sairaaloissa hoitoa ovat saaneet nuorempien ikäryhmien potilaat. Näissä sairaaloissa on tapahtunut vain 14 prosenttia kaikista Husin alueen koronakuolemista.

– Meillä nuorempien sairaalakuolleisuus laski hyvin pian jo keväällä, kertoo Husin infektio­ylilääkäri Asko Järvinen.

Tilanne koheni hänen mukaansa etenkin sen takia, että opittiin ennaltaehkäisemään veritulppia, joiden riskiä koronatauti kasvattaa. Keväällä opittiin myös antamaan paremmin hengitystä tukevaa hoitoa.

Sittemmin on huomattu uusien kortisonihoitojen hyödyt. Kesällä brittitutkimuksessa varmistui, että erityisesti kortikosteroideihin kuuluva lääke deksametasoni voi auttaa potilaita, joilla on vaikeita hengitysvaikeuksia. Tuolloin sitä ei vielä käytetty Husin sairaaloissa.

– Voi olla, että nyt tullut hoito vähentää joidenkin taudin pitkittymistä tai voimakasta vaikeutumista, Järvinen sanoo.

Vaikutusta on hänen mukaansa myös kokemuksella, jonka ansiosta pystytään tunnistamaan, onko potilaan tila huononemassa. Tällöin hoitoa voidaan tehostaa riittävän varhain.

– Näppituntuma on varmasti parantunut. Sitä on tietysti hankala mitata.

New Yorkissa korona koetteli sairaaloiden resursseja keväällä

Toisin kuin Suomessa, joissain maissa epidemia ruuhkautti sairaaloita keväällä.

– Jos tehohoitopaikoista tulee pulaa, kuolleisuus kasvaa. Meillä tehohoidon kuolleisuus oli vähän yli kolmannes siitä, mitä se oli New Yorkissa. Siellä pahimmillaan mietittiin, että kaksi potilasta käyttäisi samaa hengityskonetta, Järvinen sanoo.

Tänä syksynä terveydenhuollon kapasiteetti ei ole ollut vielä samanlaisella koetuksella eri maissa.

Paremmat lääkkeet ja hoidot, kokemuksen karttuminen ja sairaaloiden ruuhkien hellittäminen eivät ehkä ole ainoat syyt, joiden vuoksi ihmiset selviävät nyt paremmin taudista kuin keväällä.

New Yorkin sairaalapotilaita tutkineet selittävät muutosta myös pienentyneellä virusannoksella. He arvelevat, että maskit ja turvavälit vähentävät tartunnassa saatua virusmäärää, jolloin tauti jää lievemmäksi.

Jotta tämä selittäisi sairaalapotilaiden pienentynyttä kuolleisuutta, sairaalaankin pitäisi päätyä aikaisempaa lievempiä tapauksia.

Osion uusimmat

Luitko jo nämä?