THL muuttaa koronakuolemien raportointia – Jatkossa tapahtuu kuolin­todistusten perusteella

Koronakuolemat raportoidaan jatkossa kuolintodistusten alustavan seulonnan perusteella. Lisäksi koronapotilaiden sairaalahoidon raportointi yhdenmukaistuu.

Arkistokuva Taysin koronaosastolta.

7.12.2022 17:05

STT

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) muuttaa koronavirukseen liittyvien kuolemien ja sairaalahoidon raportointiaan.

Koronakuolemien raportointi perustuu vastedes kuolemansyihin, ei tartunnan ja kuoleman ajalliseen yhteyteen, THL kertoo tiedotteessaan. Sairaalahoidon puolella raportointi yhdenmukaistuu sen osalta, ketkä potilaista ovat sairaalassa koronan kanssa ja ketkä koronan vuoksi.

Suomessa on koronapandemian alusta lähtien seurattu raportoinnissa kuolemia, jotka ovat tapahtuneet 30 vuorokauden kuluessa varmistetusta koronatartunnasta.

THL:n mukaan pandemian alussa oli tärkeää tunnistaa kaikki koronatartunnan jälkeen ilmenneet kuolemantapaukset, ja kuolemalla havaittiin usein myös selkeä yhteys infektioon. Nykyisin kaikilla tartunnoilla ei enää ole selkeää syy-yhteyttä kuolemiin, ja raportoinnissa on ollut mukana suuri määrä muita kuolemantapauksia, tiedotteessa kerrotaan.

Huomisesta alkaen koronakuolemat raportoidaan kuolintodistusten alustavan seulonnan perusteella jaoteltuina koronan vuoksi tapahtuneisiin kuolemiin ja koronan kanssa tapahtuneisiin kuolemiin. Ensin mainituissa tapauksissa koronavirusinfektio on kirjattu kuolemansyyksi, jälkimmäisissä kuolemaan myötävaikuttavaksi tekijäksi.

”Tärkeää on kiinnittää huomio nimenomaan koronan vuoksi tapahtuneisiin kuolemiin. Tapaukset, joissa korona on kirjattu kuolemaan myötävaikuttaneeksi tekijäksi, kuoleman varsinainen aiheuttaja on jokin muu. Suomessa ja kansainvälisesti pidämme koronakuolemien lukumääränä niitä tapauksia, joissa kuoleman katsotaan aiheutuneen koronasta”, sanoo THL:n ylilääkäri Tuija Leino tiedotteessa.

THL:n johtavan asiantuntijan Sirkka Goebelerin mukaan kuolintodistusten tarkastamiseen perustuva raportointi on hitaampaa kuin aiempi tapa, jossa yhdisteltiin tartuntatautirekisterin ja väestörekisterin tietoja.

”Valtaosa kuolemansyistä voidaan saada tietoon kuitenkin jo muutamassa viikossa. Nämä alustavat tiedot tarkentuvat jälkikäteen”, Goebeler sanoo tiedotteessa.

Kuolintodistukset lähetetään terveydenhuollon toimipaikoista tarkastettavaksi THL:ään, joka lähettää ne edelleen Tilastokeskukseen. Tilastokeskus laatii ja julkaisee vuosittain viralliset kuolemansyy-tilastot.

Sairaalahoidon tietojen keräämisestä yhtenäisempää

Koronaviruksen sairaalahoidon tilannetta seurataan huomisesta alkaen terveydenhuollon hoitoilmoitusrekisterin diagnoositiedoista.

Aiemmin sairaanhoidon kuormitusta on seurattu viikoittaisella kyselyllä sairaanhoitopiireille. Sairaanhoitopiirejä on pyydetty erottelemaan, ketkä potilaista ovat sairaalassa koronan vuoksi ja ketkä koronan kanssa. THL:n mukaan arviot ovat vaihdelleet alueellisesti, ja osa sairaanhoitopiireistä ei ole pystynyt jaottelemaan potilaita ryhmiin.

”Diagnoositietoa käytettäessä 'koronan kanssa' ja 'koronan vuoksi' -määrittely on maantieteellisesti yhdenmukaista, automatisoitua, jatkuvatoimista ja aina hoitavan lääkärin määrittelyihin pohjautuvaa”, Leino sanoo.

Lisäksi sairaalahoidossa olevia koronatapauksia aletaan raportoida yhdessä muiden yleisten hengitystieinfektioiden aiheuttamien sairaalahoitoa vaativien tapausten kanssa.

Tiedot sairaalahoidon tilanteesta ja kuolemista päivittyvät THL:n tilastokuutioihin ja koronakartalle viikoittain.

Vuoden loppuun asti THL:n verkkosivuilla julkaistaan päivittyvä kuvaaja, jossa kuolemat esitetään aiemmalla tartunnan ja kuoleman ajalliseen yhteyteen perustuvalla tavalla. Loppuvuoden ajan tieto 30 vuorokauden sisällä positiivisesta koronatestistä tapahtuneista kuolemista jaotellaan kolmeen luokkaan: koronan aiheuttamat kuolemat, kuolemat, joissa korona on myötävaikuttaneena tekijänä ja muut kuolemat.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osion uusimmat

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut