Koronakuolemien määrä lähti hurjaan nousuun Suomessa tänä vuonna – Mitä lukujen taustalta löytyy?

THL:n ylilääkäri Tuija Leinon mukaan todellisuudessa vain osassa kuolemista koronatauti on perimmäinen kuolinsyy. ”Osassa tauti on osavaikutus, pienessä osassa ei sitäkään”, hän sanoo.

Koronakuolemat ovat epidemian aikana jakaantuneet melko tasaisesti ympärivuorokautisten asumisyksiköiden, perusterveydenhuollon vuodeosastojen ja erikoissairaanhoidon kesken.

11.5. 9:32

Suomessa koronakuolemien määrä lähti alkuvuonna hurjaan nousuun.

Tämän vuoden puolella oli toukokuun alkuun mennessä kuollut yhteensä noin 2 590 koronatautia sairastanutta ihmistä. Heistä noin 1 730 oli yli 80-vuotiaita. Epidemian alusta alkaen Suomessa on kuollut noin 4 150 koronapotilasta.

Suuret luvut ovat ymmärrettävästi herättäneet huolta. Eivätkö rokotteet suojaakaan iäkkäitä? Tarkoittaako tämä sitä, että kuolemien määrä jatkaa kasvuaan?

Osin tuulta purjeisiin huolestuneen sävyiselle keskustelulle on antanut arvostetun lääketieteen alan tiedelehden The Lancetin maaliskuussa julkaisema artikkeli. Artikkelin mukaan Suomessa olisi tapahtunut vuosina 2020–2021 noin 8 780 ylimääräistä kuolemaa. THL:n tilastojen mukaan raportoitujen kuolemien määrä vuosilta oli 1 740 – ero olisi siis huima.

Pohjoismaalaisen tutkijaryhmän mukaan Lancetin arvio on kuitenkin yläkanttiin sekä Suomen ja Tanskan sekä todennäköisesti myös Ruotsin osalta. Ryhmä ilmaisi oman arvionsa viikonloppuna vielä vertaisarvioimattomassa artikkelissa.

Ryhmän arvion mukaan ylikuolleisuutta on Suomessa ollut, mutta vain puolet Lancetin arviosta. Kuolinsyihin artikkeli ei ota kantaa.

Tea Lallukka

Yksi kirjoittajista on lääketieteellisen sosiologian professori Tea Lallukka Helsingin yliopistosta.

”Halusimme tehdä Lancetin artikkelille vastineen, koska kohua ja keskustelua heräsi niin paljon”, Lallukka kertoo.

Lallukan mukaan arvioiden eroa selittää muun muassa se, kuinka tarkkaan maiden eroavat ikärakenteet ja väestön vanheneminen on huomioitu. Tärkeää on myös aineiston laatu ja se, miten ylikuolleisuus määritellään ja mallinnetaan.

”Suomessa on enemmän iäkkäitä ja ylikuolleisuus keskittyy väistämättä heihin. Ikääntyneille koronatauti on myös suurempi riski. Toisaalta ikääntyneiden joukossa tapahtuu luonnollista ja muista syistä johtuvaa kuolleisuutta.”

Suomessa ei esiinny ylikuolleisuutta muuta Eurooppaa enempää.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ylilääkäri Tuija Leinon mukaan on väärinymmärrys, että Suomessa olisi raportoitu muita maita enemmän koronakuolemia.

”Omikronmuunnos tuli meille myöhemmin kuin Keski-Eurooppaan ja siksi sen satoa kerätään hiukan myöhemmin.”

Lisäksi maissa voi olla käytössä erilaisia tapoja kuolemien tilastoimiseen. Se hankaloittaa vertailua. Oleellista Leinon mukaan onkin, että Suomessa ei esiinny ylikuolleisuutta muuta Eurooppaa enempää.

”Ilman koronavirusta iäkäs olisi voinut kuolla vaikkapa influenssaan.”

Lallukan ja muiden artikkeli ei ota kantaa alkuvuoden koronakuolleisuuteen. Lallukan mukaan viisaampaa onkin odottaa hyvälaatuista suomalaista dataa kuolinsyistä.

”En halua vähätellä pelkoa enkä lietsoa sitä. Tässä kohtaa on mahdoton sanoa pääkuolinsyistä, enkä halua arvailla sellaista.”

Tilastokeskus julkaisee vuosittain kuolemansyyntilaston, josta selviää myös koronatautiin kuolleiden määrät. Tilasto kootaan kuolintodistusten tiedoista.

Tämän vuoden lopulla julkaistaan kuolinsyyt vuodelta 2021. Tilastokeskuksen edeltävän tilaston mukaan koronatautiin kuoli vuonna 2020 yhteensä 558 ihmistä. Lisäksi tauti myötävaikutti 72 ihmisen kuolemaan.

THL:n tiedot koronakuolemista tulevat paljon nopeammin. Koronakuolemiksi lasketaan kuolemat, jotka ovat tapahtuneet 30 päivän sisällä positiivisesta koronatestistä. Raportointitapa ei siis ota kantaa varsinaiseen kuolinsyyhyn.

Leinon mukaan todellisuudessa vain osassa kuolemista koronatauti on perimmäinen kuolinsyy.

”Osassa tauti on osavaikutus, pienessä osassa ei sitäkään”, Leino sanoo.

”Monen kuolleen kohdalla on kyse tilanteesta, jossa monisairas, jo valmiiksi huonokuntoinen saa koronatartunnan, ja se katkaisee kamelin selän.”

Leino huomauttaa, että tällä hetkellä erikoissairaanhoidossakin koronapositiivisista potilaista 40 prosenttia on hoidossa koronatartunnan kanssa, eivät sen vuoksi.

”Jos heistä joku kuolee hoidossa, se kirjataan koronakuolemaksi”, hän sanoo.

Lukuja ei siis kuulu tulkita samalla tavalla kuin Tilastokeskuksen tietoja.

Myös Lallukka huomauttaa, ettei kuolemien määrän kasvusta kertovista käyristä voi vetää suuria johtopäätöksiä.

”Meidän pitää odottaa esimerkiksi tietoja siitä, kuinka monella kuolleella koronatauti on ollut sivulöydös. Vielä emme pysty sitä huomioimaan, mutta varmastikaan kaikilla tauti ei ole ollut pääsyy kuolemaan.”

Mitä enemmän tartuntoja, sitä suuremmaksi kasvaa kuoleman todennäköisyys.

Tilastollisten syiden lisäksi alkuvuoden kuolemien määrän kasvulle löytyy muitakin taustasyitä.

Ensinnäkin kuolemien määrän kasvua edelsi koronaviruksen omikronmuunnosaalto. Aiempaa tartuttavampi muunnos levisi aiempia muunnoksia nopeammin väestössä.

Tartuntojen määrä ampaisi nousuun hieman joulukuun puolivälin jälkeen. Mitä enemmän tartuntoja, sitä suuremmaksi kasvaa kuoleman todennäköisyys. Leino huomauttaa, että tänä vuonna kuolemia on todettu vähemmän tartuntoja kohden kuin aiemmin epidemian aikana.

Toiseksi koronarokotteiden suoja tartuntaa vastaan heikentyy hiljalleen. Nykyisiä käytössä olevia rokotteita ei ole kehitetty omikronmuunnoksen pohjalta.

Koronarokotuksilla on saatu paljon vakavaa tautitaakkaa alas ja moni iäkäs on sairastanut taudin lievänä, Leino kertoo. Rokotteilla iäkkäiden, monisairaiden ja immuunipuutteisten suoja tartuntaa vastaan saadaan kuitenkin nostettua vain tietylle tasolle asti.

”Tuo taso ei aina riitä. Se on nyt huomattu”, Leino sanoo.

Rokottamattomuus on edelleen riskitekijä. Lähes neljännes vuonna 2022 kuolleista on ollut rokottamattomia, vaikka yli 80-vuotiaissa rokottamattomia on enää pari prosenttia.

Leinon arvion mukaan kuolemat ovat epidemian aikana jakaantuneet melko tasaisesti ympärivuorokautisten asumisyksiköiden, perusterveydenhuollon vuodeosastojen ja erikoissairaanhoidon kesken.

Vaikka asumisyksiköissä vanhukset, omaiset ja henkilökunta olisivat kaikki rokotettuja, tartuntoja ei saa täysin katoamaan. THL:n Tuija Leinon mukaan asumisyksiköissä on tehty kaikki mihin pystytään. On tehostettu hygieniaa ja käytetään maskeja.

Mutta miten iäkkäiden kuolemia sitten voisi estää? Leinon mukaan iäkkäitä ei pidä ainakaan heiltä kysymättä muusta maailmasta eristää.

”Osa vanhuksista on suoraan ilmaissut, että he haluavat nähdä perhettään.”

Osion uusimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut