Koronataudin on sairastanut Suomessa erittäin todennäköisesti jo puolet väestöstä – Professorin mielestä neljänsien rokoteannosten kanssa ”ei pidä hosua”

Virusopin professorin Ilkka Julkusen: Viidesosa aikuisista Suomessa on voinut sairastaa koronataudin niin, ettei siitä ole jäänyt virallista merkintää.

Kun tartuttavuus on hyvin korkea, eivät yhteiskunnalliset sulkutoimetkaan estä korona­viruksen leviämistä. Tällöin korostuu professorin mukaan yksilön rooli, kuten rokotussuojan hankkiminen ja sairastaminen kotona.

29.4. 19:26 | Päivitetty 29.4. 19:29

Pcr-testillä varmennettuja koronatartuntoja on todettu Suomessa tähän mennessä jo yli miljoona. Todellinen tartuntojen määrä on kuitenkin ilman muuta suurempi, sanoo virusopin professori Ilkka Julkunen Turun yliopistosta.

”Sitä on vaikea sanoa, onko luku kaksin- vai jopa kolminkertainen, mutta tartuntojen määrä on erittäin todennäköisesti vähintään puolet väestöstä eli noin 2,8 miljoonaa”, Julkunen sanoo.

Julkunen huomauttaa, että Suomessa ei ole tehty riittävän suurta ja valikoimatonta epidemiologista otosta, jotta nähtäisiin, kuinka suuri osa väestöstä on saanut tartunnan. Tartuntatauti­rekisteriin kirjataan vain terveydenhuollossa tehdyt positiiviset testitulokset.

Ilkka Julkunen

Suuntaa arviolle saa kuitenkin vielä keskeneräisestä Turun yliopiston tutkimuksesta. Tutkimuksessa on mukana 328 kolmesti rokotettua, 20–67-vuotiasta terveydenhuollon työntekijää. Tutkimuksessa seurataan heidän immuunivasteensa kehittymistä.

Osallistujista ainoastaan kaksi oli saanut koronatartunnan ennen omikron­muunnoksen aiheuttamaa tartunta-aaltoa. Omikron­muunnoksen pääaallon jälkeen huhtikuussa selvisi, että noin 20 prosentille osallistujista oli syntynyt immuunivastetta viruksen ydinproteiinia vastaan.

”Immuunivasteen syntyminen ydinproteiinia kohtaan on merkki sars-cov-2-tartunnasta, koska mrna-rokote ei tuota proteiinia ilmennä”, Julkunen sanoo.

”Tämä tarkoittaa sitä, että mahdollisesti ainakin 20 prosenttia aikuisväestöstä on sairastanut koronataudin niin, ettei se ole rekisteröitynyt kansalliseen tartuntatauti­rekisteriin.”

Kun tämän summaa yhteen pcr-varmennettujen tapausten kanssa, tulee arvioksi kaksin–kolminkertainen sairastavuus.

Julkusen arvion mukaan sairastavuudessa lienee eroja ikäryhmien kesken. Rokottamattomien lasten ja nuorten keskuudessa sairastavuus voi hyvinkin olla suurempi kuin iäkkäämmillä. Näin ollen Turun yliopiston tutkimuksen otosryhmä ei edes olisi sitä väestöryhmää, joiden keskuudessa tartunnat ovat levinneet eniten.

Tutkimukseen osallistuneet sairastivat omikronmuunnoksen aiheuttaman taudin. Osalla oli oireita ja osalla ei. Vakavia tapauksia ei tiettävästi ollut.

Julkusen arvion mukaan Suomen tilanne voi olla hyvinkin lähellä Yhdysvaltain tilannetta.

Uutistoimisto AFP kertoi keskiviikkona, että koronataudin on Yhdysvaltain tautikeskuksen arvion mukaan sairastanut 60 prosenttia väestöstä. Se tarkoittaisi yli 190:tä miljoonaa ihmistä. Virallisiin rekistereihin on saatu tiedot 80 miljoonasta sairastetusta taudista. Tautikeskuksen mukaan suurin osa tartunnoista on jäänyt diagnosoimatta tai raportoimatta tai tauti on ollut oireeton.

Lisäksi tautikeskus arvioi, että 75 prosenttia alle 18-vuotiaista on sairastanut taudin. Omikronmuunnos vauhditti keskuksen mukaan tartuntojen leviämistä, mikä on huomattu myös Suomessa.

Turun yliopiston alustava tulos vahvistaa tietoja omikronmuunnoksen tartuttavuudesta. Kun tartuttavuus on hyvin korkea, eivät yhteiskunnalliset sulkutoimetkaan estä koronaviruksen leviämistä. Julkusen mukaan tällöin korostuu yksilön rooli: rokotussuojan hankkiminen, maskin käyttö ruuhkabussissa, hyvä käsihygienia ja etäisyyden pitäminen sekä sairastaminen kotona.

”Vaikka koronavirus on tässä kohtaa voinut mennä jo puolen väestöstä läpi, ihmisiä yhä hiljalleen sairastuu tautiin, vaikkakin hitaammassa tahdissa.”

Neljänsien annosten suosituksen laajentamisessa ei pidä Julkusen mukaan hosua.

Toisaalta Turun yliopiston tutkimus kertoo rokotteiden tuomasta hyvästä suojasta vakavaa tautia vastaan.

Osin tästäkin syystä Julkunen suhtautuu varauksella keskusteluun koronarokotteiden neljänsien annosten suosituksen laajentamisesta. Hänen mukaansa annosten antaminen yli 80-vuotiaille ja vakavasti immuunipuutteisille on hyvin perusteltua. Osa asiantuntijoista on kuitenkin puhunut suosituksen laajentamisen puolesta.

”Mielestäni tässä ei pidä hosua. Pitäisi kerätä lisää tietoa neljännen annoksen hyödystä ja katsoa, mitkä ikä- tai väestöryhmät voisivat siitä erityisesti hyötyä. En ole varma, onko rokotteesta merkittävää hyötyä nuoremmille ikäryhmille näin tiheästi annettuna”, hän sanoo.

Lisäksi saattaa olla, että syksyllä annettavissa voisi olla jo uudempia koronamuunnoksia vastaan kehitetty rokote.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) alainen Kansallinen rokotusasiantuntijaryhmä (Krar) kokoontuu perjantaina muodostamaan oman kantansa neljänsien rokoteannosten laajentamisesta. THL:n on tarkoitus ilmaista suosituksensa asiassa vapun jälkeen.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osion uusimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut