Korona­tilanteessa tapahtuu muutos tulevana kesänä, yli­lääkäri Asko Järvinen ennustaa

Koronaviruspandemialla on ollut tapana hellittää kesäisin. Ylilääkäri Asko Järvisen mukaan näin voi olla myös tulevana kesänä. ”Taudin sairastamisesta saa suojaa, jonka turvin voi siirtyä normaaliin elämään. Jos sitä ei tee nyt, niin milloin sitten?”

Ylilääkäri Asko Järvinen uskoo, että kesätapahtumat onnistuvat normaalisti. ”Yhteiskunta on avautunut, enkä näe enää mitään perusteita merkittävien rajoitusten palaamiselle.” Kuva Himos-festivaaleilta kesäkuussa 2021.

7.4. 9:00

Koronavirustartuntoja on nyt runsaasti ympäri Suomea. Esimerkiksi Uudenmaan asukkaista lähes 20 prosenttia on virallisten testien mukaan sairastanut omikron-muunnoksen.

Todellisuudessa luku on selvästi korkeampi, koska monet eivät käy enää testeissä, sanoo Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin ylilääkäri Asko Järvinen.

”Tartuntojen tarkkaa määrää on vaikea arvioida. Arvioisin, että Uudellamaalla luku on kaikkiaan jo 50 prosenttia. Nuorten keskuudessa luku voi olla hieman suurempikin.”

Asko Järvinen

Koronaviruksella on ollut tapana laantua kesäisin. Onko pandemia jälleen pikkuhiljaa hiipumassa? Miltä tuleva kesä näyttää? Entä kuinka vapaasti uskaltaa jo suunnitella kesälomareissuja?

HS kysyi Järviseltä kuusi kysymystä koronaviruksesta ja kesästä.

Onko pandemian hiipuminen näköpiirissä?

Tähän on Järvisen mukaan todella vaikea vastata.

Rokotukset suojaavat taudin vakavalta muodolta, mutta eivät anna kovin hyvää suojaa tartunnalta. Jossain välissä niin iso osa väestöstä on saanut tartunnan, että jatkotartuntojen mahdollisuus vähenee, Järvinen sanoo.

”Alamme mahdollisesti olla Uudellamaalla vähitellen siinä tilanteessa, että tartuntaluvut kääntyvät laskuun. Virallisten testien mukaan tartuntoja oli viime viikolla jo vähemmän, mutta myös hoitajien lakko vähensi testien määrää.”

Uudenmaan ulkopuolella koronavirus leviää edelleen ärhäkämmin kuin koskaan.

”Jos ei ole tautia vielä sairastanut, nyt sen saamiselle on suurempi todennäköisyys kuin koskaan aikaisemmin. Uskoisin, että iso osa väestöstä sairastaa koronaviruksen tämän vuoden aikana.”

Miltä tuleva kesä vaikuttaa?

Ennustaminen on koronaviruksen suhteen vaikeaa, koska virus on yllättänyt asiantuntijat kerta toisensa jälkeen, Järvinen kertoo. Ennustukset menevät sen takia helposti pieleen.

”Jos katsomme kahta aikaisempaa kesää, niin tartuntoja on ollut kesäisin selvästi vähemmän. Viime kesänä delta-muunnos aiheutti jalkapallon EM-kisojen yhteydessä epidemian, mutta koko väestön tasolla tartuntaluvut olivat matalalla.”

Hengitystieinfektioilla ei ole yleensä tapana käynnistyä kesäaikaan. Myös koronavirus on aiheuttanut epidemiakauden yleensä vasta marraskuussa ja lähtenyt siitä kiihtymään.

Järvinen uskoo, että kesästä tulee jälleen helpompaa aikaa. Tähän on kaksi syytä: rokotekattavuus on korkea, ja iso osa väestöstä on sairastanut koronaviruksen tuoreesti, joka tuo vastustuskykyä.

”Uskoisin, että kesätapahtumat, kuten festivaalit, onnistuvat normaalisti. Yhteiskunta on avautunut, enkä näe enää mitään perusteita merkittävien rajoitusten palaamiselle.”

Kesä ja syksy ovat Järvisen mukaan todennäköisesti kohtalaisen rauhallisia, mikäli uutta virusmuunnosta ei tule. Uuden virustyypin tulisi kyetä kiertämään omikron-tartunnasta saatu immuniteetti ja rokotteiden tarjoama suoja.

”On todennäköistä, että epidemia iskee jälleen jossain muodossa vuodenvaihteen tienoilla – eli juuri kun uusi sote-malli alkaa. Epidemia koettelee erityisesti terveyskeskussairaaloita ja tullee olemaan sote-mallille koeponnistus.”

”Saattaa olla, että seuraava muunnos aiheuttaa tulevaisuudessa vielä nykyistä lievemmän taudin.”

Millä mielin koronaviruksen sairastanut voi suunnitella kesää?

Koronaviruksen äskettäin sairastanut voi Järvisen mukaan suunnitella kesäreissuja vapaasti.

”Taudin sairastamisesta saa suojaa, jonka turvin voi siirtyä normaaliin elämään. Jos sitä ei tee nyt, niin milloin sitten? Sellaista ajankohtaa ei mielestäni ole näköpiirissä, joka kääntäisi tilanteen jatkossa toisenlaiseksi.”

Näkemys ei koske kuitenkaan heitä, joilla on voimakkaita immuunijärjestelmään kohdistuvia hoitoja, lääkityksiä tai joiden rokotevaste ei ole hyvä, Järvinen sanoo. Tällöin koronaviruksen saaminen uudestaan voi olla terveydelle vaarallinen.

”Normaaleihin sosiaalisen kanssakäymisen muotoihin kannattaa palata oman tilanteen ja varovaisuuden tahtiin.”

Koronaviruksen sairastanut saattaa saada viruksen uudelleen. Hengitystieviruksille on Järvisen mukaan tyypillistä, että ihminen sairastuu niihin herkästi uudestaan – jos ei samana vuonna, niin viimeistään seuraavana.

”Immuniteetin ansiosta taudin saa usein lievempänä. Toivottavasti näin käy myös koronaviruksen kohdalla.”

Millä mielin koronavirukselta säästynyt voi suunnitella kesää?

Koronataudin saamisen riski on kesällä pienempi, koska iso osa väestöä on jo sairastanut taudin ja virusta on todennäköisesti vähemmän liikkeellä, Järvinen sanoo. Itse viruksesta emme kuitenkaan pääse eroon, vaan se jää todennäköisesti pyörimään vuosikausiksi.

”Lomamatkojen suhteen on hyvä pohtia riskin suuruutta. Kannattaa miettiä etukäteen myös sitä, miten matkalla toimitaan, jos itse tai joku perheenjäsenistä sairastuu. Miten esimerkiksi ulkomailta pääsee palaamaan Suomeen?”

Olipa taudin sairastanut tai ei, lomareissua ulkomaille suunnittelevan kannattaa tarkistaa matkustusmaiden edellytykset ja rajoitukset.

”Isoimmat turistimaat ovat vähitellen vapautumassa erilaisista koronarajoitteista.”

Kannattaako itsensä altistaa ehdoin tahdoin koronavirukselle?

Vaikka koronaviruksen sairastaminen tuo liikkumisen vapautta, Järvinen ei kehota ketään imuroimaan itselleen tautia tarkoituksella.

Useimmat sairastavat taudin lievänä, mutta koronavirus voi aiheuttaa vakavan taudin rokotteidenkin läpi ja taudista voi seurata pitkäaikaisia oireita.

”Etenkin rokottamattomalla on selvästi rokotettua korkeampi riski saada vaikea tautimuoto.”

Tautia ei kannata sairastaa tahallaan myöskään siksi, että virus voi vielä muuntua, Järvinen sanoo.

Paraikaa vallallaan oleva omikron-muunnos ei esimerkiksi aiheuta sairaalaan joutuneille niin nopeaa voinnin romahtamista ja vaikeita keuhkomuutoksia kuin aikaisemmat muunnokset.

”Saattaa olla, että seuraava muunnos aiheuttaa tulevaisuudessa vielä nykyistä lievemmän taudin.”

Pääsemmekö maskeista mahdollisesti eroon kesään mennessä?

Muissa Pohjoismaissa maskien laajasta käytöstä on jo virallisissa ohjeistuksissa luovuttu, Järvinen sanoo.

”Kun iso osa väestöstä – tämä koskee etenkin Etelä-Suomea – on sairastanut taudin äskettäin, alkaa maskin käyttö tuntua turhalta. Maski ei suojaa enää käyttäjäänsä, eikä tartuttavuus ole muillekaan enää merkittävä riski.”

Tällä hetkellä tautia ja tartuttavia on varsin paljon, eikä ympärillä olevat voi tietää kunkin ihmisen tartuttavuusriskiä.

”Yleinen maskisuositus on katsottu edelleen järkeväksi, koska se ylläpitää turvallisuudentunnetta ja edesauttaa yhteiskunnan toimintojen auki pitämistä.”

Tilanne tullee Järvisen mukaan muuttumaan kohtalaisen pikaisesti, kunhan tautitilanne rauhoittuu hieman. Osa ihmisistä näyttää jo reagoineen asiaan, ja maskeja näkyy esimerkiksi kaupoissa aiempaa vähemmin.

”Maskin käyttö tulee jatkossa perustumaan jokaisen omaan arvioon taudin saamisen riskistä. Oikein käytettynä maski suojaa kantajaansa koko lailla hyvin.”

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osion uusimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut