Ministeri Krista Kiuru: Hätäjarrusta on päätettävä jo ensi viikolla ja rajoitustoimia on lisättävä merkittävästi - Koronainfo - Satakunnan Kansa

Ministeri Krista Kiuru: Hätä­jarrusta on päätettävä jo ensi viikolla ja rajoitus­toimia on lisättävä merkittävästi

Kiuru toivoo, että Italian tapaan Suomi alkaa vaatia myös eurooppalaisilta ennen maahan tuloa otettua koronatestitodistusta.

”Meidänkin täytyy tehdä näitä toimia, joita [Euroopan tartuntatautivirasto] ECDC on todennut tarpeellisiksi. Niitä ovat muun muassa rajoitustoimien merkittävä vahvistaminen, maskien käytön lisääminen ja kokoontumisrajoitusten kiristäminen sekä testaus- ja jäljitystoiminnan tehostaminen”, perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd) sanoo.

18.12.2021 7:40 | Päivitetty 18.12.2021 7:57

Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiurulla (sd) on tapana varoitella korona­tilanteesta, mutta tällä kertaa hän on jopa Kiuru-mittarilla tarkasteltuna äärimmäisen huolestunut.

Erityisen paljon huoli kasvoi perjantaina, kun Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri (Hus) ilmoitti, että koronapotilaiden määrä uhkaa kasvaa voimakkaasti.

”Olen erittäin huolissani, erityisesti Husin tilanteesta omikron-aallon alla. Potilasmäärien ennustetaan nousevan lähiviikkoina hurjasti. Samalla merkittävä osa hoitohenkilöstöstä on vuosilomilla. Henkilöstön sairauspoissaolotkin ovat tietääkseni nousussa”, Kiuru sanoo.

”Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) onkin perjantaina esittänyt sote-ministerityöryhmälle, että hallitus päättäisi hätäjarrun käyttöönoton aikataulun ensi viikolla hallituksen neuvottelussa”, Kiuru sanoi perjantaina.

Kiuru pelkää, etteivät edes kaikki päättäjät ole vielä tajunneet tilanteen vakavuutta, vaikka tilanne on jo pahin koko pandemian aikana.

Hän arvelee, että Norjan viranomaisten ennuste satojentuhansien päivittäisestä tartunnoista ei ole aivan tuulesta temmattu.

”Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n arvion mukaan omikronmuunnos on delta­muunnosta 3–4 kertaa tarttuvampi. Nyt tartunnat ovat päälle 2 000 päivässä. Jos ne kertautuvat tätä vauhtia korkoa koron päälle, meilläkin päivittäiset tartunnat voivat olla nopeasti aivan eri luokkaa.”

”Tämä hyökyaalto tulee joka tapauksessa, mutta meidän pitää tehdä kaikkemme, että se tulisi edes vähän vaimeampana. Aaltoa vastaan kasatuilla hiekkasäkeillä on yhä käyttöä”, perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd) sanoo.

”Nyt on viimeinen hetki osoittaa, että tilanteen vakavuus on ymmärretty ja ottaa käyttöön kaikki mahdolliset lain suomat välttämättömät keinot käyttöön.”

Euroopan tartuntatautivirasto ECDC:n on varoittanut riskistä, että omikron aiheuttaa erittäin suuren sairaala­kuormituksen ja kuolleisuuden nousun Euroopassa.

”Sen vahva viesti on, että välittömiä toimenpiteitä tarvitaan nyt. Tästä minäkin olen puhunut”, Kiuru sanoo.

”Meillä pitää olla päätöksentekokykyä, ja valtio on näiden päätösten edessä ensi viikolla. Meidänkin täytyy tehdä näitä toimia, joita ECDC on todennut tarpeellisiksi.”

”Niitä ovat muun muassa rajoitustoimien merkittävä vahvistaminen, maskien käytön lisääminen ja kokoontumis­rajoitusten kiristäminen sekä testaus- ja jäljitystoiminnan tehostaminen.”

Kiurun mukaan perheen ulkopuolisia kontakteja pitää nyt alkaa rajoittaa. Hän muistuttaa, että ECDC suositteli myös harkitsemaan kaikkea muuta kuin välttämätöntä matkustamista vakavasti.

Eri ministeriöissä on valmisteltu niin sanottua hätäjarrua, joka toisi nykyistä selvästi kovempia rajoitustoimia.

Kaikki tärkeimmät hätäjarrun käytön kriteerit täyttyvät jo.

Hätäjarrua koskeva poikki­hallinnollinen virkamiesarvio odottaa vielä kuitenkin tietoja alueiden tilanteesta viikonloppuna.

Hallitus käsittelee koronatilannetta neuvotteluissaan ensi tiistaina.

HätäjarruN käyttöönotto tarkoittaisi kovimmillaan paluuta varsin samanlaiseen ”sulkutilaan” kuin Suomessa koettiin vuosien 2020 ja 2021 keväällä.

Hätäjarrun käyttöönoton jälkeen erilaisia tiloja voitaisiin sulkea niin, ettei edes korona­passilla pääse niihin sisään. Asetuksella voidaan säätää, ettei ravintoloissa voi nauttia alkoholia kello 17 jälkeen, vaikka ihmisellä olisi näyttää koronapassi. Koulut voidaan määrätä etäopiskeluun.

Suurimman osan rajoituksista toteuttaisivat edelleen aluehallintovirastot, mikäli ne katsovat toimet aiheellisiksi.

Ovatko ECDC:n ehdotukset myös Krista Kiurun ehdotukset hallitukselle?

”Pidän ECDC:n ohjeita tärkeinä ja ne pitää ottaa vakavasti. Hallituksen pitää tehdä omat päätöksensä ensi viikolla.”

”Rajoitustoimia on jo nyt voimassa kattavasti Suomessa, mutta kysymys kuuluu, ovatko ne riittäviä. Nyt on viimeinen hetki osoittaa, että tilanteen vakavuus on ymmärretty ja ottaa käyttöön kaikki mahdolliset lain suomat välttämättömät keinot käyttöön.”

Ellei hätäjarrua oteta ensi viikolla käyttöön, eikö tämä tarkoita, että hallitus ei toteuta omaa strategiaansa ?

”Olemme valmistelleet hätäjarrua eri ministeriöiden kanssa yhdessä sovitun linjauksen mukaisesti. Ensi viikolla hallituksen neuvottelussa käydään läpi tuorein alueellinen tilanne.”

Missä järjestyksessä hätäjarrun toimet otetaan käyttöön?

”En lähde spekuloimaan hätäjarrun sisältöjä vielä, koska ne ovat ensi viikon asioita ja ensi viikolla arvioidaan, ovatko alueelliset toimenpiteet riittämättömiä. Sitten valtioneuvoston käsissä on, millaisin toimin ja millä aikataululla jatketaan.”

”Suomi rokottaa nyt toistasataatuhatta päivässä, ja Tanska saman verran päivässä. Nyt pitää toimia ja nopeasti, eikä ihmetellä riittävätkö rokotteet tai onnistuuko rokottamisen järjestäminen”, perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd) sanoo.

”Rokottaminen on edennyt luvattoman hitaasti.”

Kiuru toivoo, että Suomessa alettaisiin muun muassa Italian tapaan vaatia myös Euroopan sisärajojen sisältä tulevilta alle 48 tuntia vanhaa negatiivista koronatestitulosta.

Uusi rajoitus voitaisiin tehdä niin, että käyttöön otetaan jälleen sisärajavalvonta ja sisäministeriö alkaa vaatia rajatarkastuksen yhteydessä todistusta negatiivisesta koronatestituloksesta. Tartuntatautilaki ei tällaista mahdollista.

Suomalaisia ja Suomessa vakituisesti asuvia vaatimus ei koskisi.

Kiuru sanoo olevansa hyvin tietoinen, ettei moni lääkäri pidä rajatoimia enää tarpeellisina, koska omikron on jo levinnyt Suomeen.

”Tämä hyökyaalto tulee joka tapauksessa, mutta meidän pitää tehdä kaikkemme, että se tulisi edes vähän vaimeampana. Aaltoa vastaan kasatuilla hiekkasäkeillä on yhä käyttöä.”

Todistuksen vaatiminen vähentää Kiurun mukaan testien tarvetta rajoilla. Ainoa lohtu aikaisempaan on hänen mukaansa Suomen varsin korkea rokotuskattavuus.

”Uusi ongelma on, että sote-ministerityöryhmä kuuli torstaina arvion, jonka mukaan vasta kolmas annos suojaa omikron-muunnokselta yhtä hyvin kuin toinen annos nyt vallalla olevaa deltamuunnosta vastaan.”

Kiuru sanoo, että rokotuksilla on todella kiire nyt. Hänen mukaansa rokotteita riittää hyvin, vaikka suomalaista rokotettaisiin puolikin miljoonaa viikossa.

”Rokottaminen on edennyt luvattoman hitaasti.”

Vuoden loppuun mennessä varastossa on 2,5 miljoonaa rokotetta ja alkuvuodesta tulee satojatuhansia joka viikko lisää.

Hän myös paljastaa, että Suomi on juuri tehnyt sopimuksen, joka takaa, että Suomeen tulee heti omikronia varten kehitettyjä rokotteita, mikäli ne saadaan suunnitelmien mukaan kehitettyä.

Hallitus valmistelee todennäköiseksi ensi viikolle asetusta, jonka turvin myös lähihoitajat ja Puolustusvoimat voivat auttaa rokotuksissa.

Rokotuksista vastaavat kunnat, mutta STM on keskitetysti etsinyt, ketkä voisivat osallistua pikapikaa rokotuksiin. Ministeriö lähettää lähiaikoina ohjeita alueiden pandemia­ryhmille muun muassa siitä, mistä lisää rokottajia voi kysyä.

”Suomi rokottaa nyt toistasataatuhatta viikossa, ja Tanska saman verran päivässä. Nyt pitää toimia ja nopeasti, eikä ihmetellä riittävätkö rokotteet tai onnistuuko rokottamisen järjestäminen”, Kiuru sanoo.

THL on arvioinut, että Suomessa voitaisiin aika nopeasti rokottaa jopa 600 000 ihmistä viikossa.

Kiuru varoitteli elokuussa Helsingin Sanomien haastattelussa, että kansalaiset tulevat pettymään, jos rajoituksia puretaan liian aikaisin. Hän sanoi, että tilanne voi muuttua vielä pahaksi.

Suomi on nyt ehkä vielä pahemmassa tilanteessa kuin se, mistä Kiuru varoitteli HS:n haastattelussa.

”Liian suuri tautimäärä syksyllä tulee johtamaan siihen, että rokotus­kattavuuden pitää olla jopa noin 90 prosenttia, jotta yhteiskuntaa voidaan vapaasti avata”, hän sanoi tuolloin.

Kiurun haastattelun aikaan ihmiset ja media vaativat sekä poliitikot puhuivat maan avaamisesta.

Terveysviranomaiset ja media eivät jakaneet Kiurun pessimismiä.

Kiurun varoitteluihin eivät uskoneet esimerkiksi Husin vs. johtajaylilääkäri Jari Petäjä ja THL:n ylilääkäri Hanna Nohynek.

”Kun saavutetaan 80 prosentin rokotuskattavuus, niin Suomen resursseilla ei pitäisi enää olla yhteiskuntaa heiluttavaa pulmaa sairaan­hoidon näkökulmasta”, Husin Petäjä sanoi samassa haastattelussa.

Krista Kiuru, mitä olisi pitänyt tehdä toisin, jotta nyt tilanne olisi parempi?

”Olisi pitänyt ottaa vakavasti se suuri määrä tartuntoja, joka silloin oli. Menimme syksyyn aivan liian suurella tartuntamäärällä, joka on nyt pohjalla kun omikron tuli.”

Osion uusimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut