Sosiaalisessa mediassa liikkuva väärä rokotetieto voi hämmentää lapsia ja nuoria – Miten tunnistaa oikea tieto? - Koronainfo - Satakunnan Kansa

Sosiaalisessa mediassa liikkuva väärä rokotetieto voi hämmentää lapsia ja nuoria – Miten tunnistaa oikea tieto?

Etenkin sosiaalisessa mediassa koronarokotuksista liikkuu paljon myös väärää tietoa. Pitäisikö asiaa käsitellä esimerkiksi koulussa?

Suomen kielen ja kirjallisuuden opettaja Kristiina Elorinne uskoo, että hänen oppilaansa osaavat arvioida sosiaalista mediaa lähdekriittisesti.

12.8. 7:30

Suomessa aloitettiin maanantaina koronarokotukset 12–15-vuotiaille, kun rokotuksia koskeva asetusmuutos astui voimaan.

Asetuksen mukaan alaikäinen voi itse päättää rokotuksen ottamisesta, jos rokotteen antava terveydenhuollon ammattilainen arvioi, että tämä on ikänsä ja kehitystasonsa perusteella siihen kykenevä.

Etenkin sosiaalisessa mediassa koronarokotuksista liikkuu kuitenkin paljon myös väärää tietoa. Pitäisikö asiaa käsitellä esimerkiksi koulussa?

Espoolaisen Tapiolan koulun suomen kielen ja kirjallisuuden opettaja Kristiina Elorinne kertoo, että nuoret pääsääntöisesti osaavat suhteuttaa hyvin sosiaalisessa mediassa näkemiään viestejä.

– Nuoret ohittavat paljon sosiaalisessa mediassa vastaantulevia asioita eivätkä usko kaikkea, mitä siellä tulee vastaan. Siinä mielessä he ovat aika samanlaisia kuin me aikuisetkin, Elorinne sanoo.

– Toki heillä ei ole samanalaisia taitoja etsiä oikeaa tietoa kuin koulutetuilla aikuisilla, mutta he osaavat pohtia jo paljon sitä, miten tämä istuu siihen, mitä he jo aiemmin tietävät.

Elorinne muistuttaa, että opettajana hänen roolinsa ei ole ottaa kantaa siihen, pitääkö jonkun ottaa rokote vai ei. Mediakasvatus kuitenkin kuuluu oppiaineeseen, eli tunneilla muun muassa pohditaan, mistä voi tunnistaa luotettavan lähteen.

Hän muistuttaa, ettei suomen kielen oppiaine suinkaan ole ainoa oppiaine, jossa lähdekritiikkiä opetetaan.

– Tilaston lukemisen taitoa harjoitellaan matematiikassa, ja vaikkapa yhteiskuntaopissa pohditaan, miten yhteiskunta ja maailma toimivat. Ylipäätään opetus Suomessa pohjautuu tieteellisesti tutkittuun tietoon, Elorinne sanoo.

Elorinne arvelee, etteivät koronarokotukset nouse hänen tunneillaan erikseen keskusteluun mutta ei aio keskustelua kieltäkään, jos näin käy.

– Eivät nuoret missään tyhjiössä elä. Aika usein nuorten näkemykset korreloivat sen kanssa, mitä mieltä vanhemmat ovat. Opettajana tehtäväni on antaa välineitä siihen, että nuori pystyy punnitsemaan eri lähteitä ja myös muodostamaan oman näkemyksensä, hän sanoo.

Opetushallitus suosittaa, että koronarokotuksia käsitellään opetuksessa, esimerkiksi terveystiedossa, kuten muitakin rokotuksia opetussuunnitelmien mukaisesti. Lisäksi suositusten mukaan aiheesta on hyvä keskustella myös vapaamuotoisemmin, esimerkiksi ryhmänohjaajan tai luokanvalvojan tunneilla.

"Eivät nuoret missään tyhjiössä elä. Aika usein nuorten näkemykset korreloivat sen kanssa, mitä mieltä vanhemmat ovat.”

Vaikka päätös rokotteen ottamisesta on nuoren itsensä, vanhempi voi tukea nuorta päätöksen tekemisessä, sanoo Mannerheimin lastensuojeluliiton mediakasvatuksen asiantuntija Paula Aalto.

Lapset ja nuoret ammentavat monet tietonsa sosiaalisesta mediasta. Siksi Aallon mukaan vanhemman on hyvä olla kartalla, minkälaisia medioita nuori arjessaan seuraa ja minkälaisia keskusteluja siellä käydään.

– On hyvä keskustella yhdessä lapsen kanssa siitä, että mistä erottaa, mikä on faktaa ja mikä mielipidettä, hän sanoo.

Aalto muistuttaa, että koronaepidemia on puhuttanut miltei kaikenikäisiä lapsia ja nuoria jo puolitoista vuotta.

– Se on pitkä aika olla huolissaan. Aihe on ollut alati läsnä mediassa ja kavereiden ja aikuisten puheissa, hän sanoo.

Aalto pitää tärkeänä, että nuoren kanssa keskustellaan myös koronarokotteen aiheuttamista mahdollisista huolista avoimesti.

– Kun huolen saa sanoitettua ja asianmukaisella tiedolla vähän hälvennettyä, se usein rauhoittaa tilannetta, Aalto sanoo.

– Rokotteen ottamisesta voi keskustella esimerkiksi kouluterveydenhoitajan kanssa.

Sosiaalisessa mediassa liikkuvaan väärään tietoon kiinnitti huomiota myös rokotetutkimuskeskuksen johtaja, lastentautien ja kokeellisen immunologian professori Mika Rämet tuoreessa blogikirjoituksessaan, jossa hän oikoi lasten koronarokotuksia koskevia väitteitä.

Rämetin mukaan myös suomalaisilta sivustoilta löytyy virheellisiä väittämiä, joista osaa sanotaan lääkäreiden ja muiden terveydenhuollon henkilöiden näkemyksiksi.

Yksi rokottamista vastustavista kampanjoista on ottanut nimekseen Pelastetaan lapset, joka muistuttaa Pelastakaa lapset ry:n nimeä.

Kampanjan vetoomuksen allekirjoittajat ilmoittavat olevansa terveysalan edustajia eri ammattiryhmistä. Osa allekirjoittajista on aiemmin tullut tunnetuksi rokotevastaisuudesta.

Lue lisää: Lääkäriliitto, Valvira ja Rokotetutkimuskeskus varoittavat lasten rokotuksia vastustavasta kampanjasta: ”Johtaa pahimmillaan turhiin kuolemiin”

Tiedeviestintään erikoistuneen viestintätoimiston Kaskas median johtava viestintäasiantuntija Mervi Itkonen kertoo, että terveyteen ja hyvinvointiin liittyvät aiheet herättävät ihmisissä usein huolta, jota väärän tiedon levittäjät pyrkivät myös hyödyntämään.

– Joillakin on erilaisia bisnesintressejä eli he haluavat myydä hoitoja ja vaihtoehtohoitoja, joilla ei ole lääketieteellistä pohjaa, Itkonen kertoo.

Joskus taas väärää tietoa levitetään poliittisista tai aatteellisista syistä.

– Usein erilaiset salaliittoteoriat ovat kansainvälisiä, ja ne leviävät ympäri maailmaa sosiaalisen median välityksellä, Itkonen kertoo.

– Ne on tehty herättämään tunteita, eivätkä kaikki niitä jakaessaan tule välttämättä ajatelleeksi levittävänsä valheita.

Hän muistuttaa, että uskomattomalta kuulostavaa tietoa lukiessa kannattaa pysähtyä hetkeksi.

– Usein tunteita kuohuttava asia on hälytysmerkki itsessään. Silloin kannattaa pysähtyä miettimään, onko asia oikeasti totta ja tarkastaa muista lähteistä, onko vastaavasta tietoa muualta. Kannattaa myös keskustella esimerkiksi opettajan tai vanhemman kanssa asiasta, Itkonen sanoo.

Pikaopas väärän tiedon tunnistamiseen

  • Mihin tieto tai väite perustuu? Kertooko tiedon julkaisija suoraan, mistä tieto on peräisin? Onko lähteitä siteerattu oikein?

  • Mitä tiedät tiedon julkaisijasta? Jos uusi, kuohuttava tieto on vain yhdellä sosiaalisen median tilillä tai tuntemattomalla verkkosivulla, hälytyskellojen pitäisi soida.

  • Tarkista, onko jokin tuntemasi, luotettava uutisväline julkaissut aiheesta jotakin. Luotettavat mediat ovat Suomessa sitoutuneet Journalistin ohjeisiin. Ohjeet on laatinut Julkisen sanan neuvoston kannatusyhdistys.

  • Onko kyseessä fakta vai mielipide? Joskus mielipiteitä yritetään esittää faktoina.

  • Kuka tästä hyötyy? Mieti, levittääkö väitteitä taho, joka voi hyötyä niistä poliittisesti tai kaupallisesti.

  • Aiheutatko turhaa paniikkia tai hämmennystä, jos jaat tiedon eteenpäin?

Lähde: Näistä merkeistä tunnistat väärän tiedon verkossa, THL / Kaskas media

Osion uusimmat

Luitko jo nämä?

Lue myös: