Koronaepidemian tilanne epävakaa koko Suomessa, tartuntojen määrät nousussa – asiantuntijat huolissaan lasten ja nuorten harrastuspäätöksistä - Koronainfo - Satakunnan Kansa

Koronaepidemian tilanne epävakaa koko Suomessa, tartuntojen määrät nousussa – asiantuntijat huolissaan lasten ja nuorten harrastuspäätöksistä

Seuraavien viikkojen kehitys näyttää, joudutaanko Suomessa turvautumaan kovempiin koronarajoituksiin. Maskipakkoa ei ole tulossa. Ärhäkämmin tarttuvaa virusmuunnosta on löytynyt Suomessa yhteensä 106 tapausta.

Viikoittaisessa tilannekatsauksessa puhuivat torstaina osastopäällikkö Tuija Kumpulainen (vas.) ja strategiajohtaja Liisa-Maria Voipio-Pulkki STM:stä sekä THL:n johtaja Mika Salminen.

28.1. 13:29

Koronavirustartuntojen määrät ovat nousseet selvästi useamman viikon tasaisena jatkuneen vaiheen jälkeen.

Viime viikolla tartuntatautirekisteriin ilmoitettiin 2 315 uutta tapausta, mikä on 568 tapausta enemmän kuin edellisellä viikolla. Ilmaantuvuus oli 42 tapausta 100 000 asukasta kohden, kun se edellisellä viikolla oli 32 tapausta.

Myös altistumisen vuoksi karanteeniin asetettujen määrä on nousussa. Viime viikolla heitä oli yli 10 000.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) johtaja Mika Salminen kertoi torstain tilannekatsauksessa, että riski epidemian voimakkaaseen kasvuun on yhä korkea. Yli puolet uusista tartunnoista todettiin viime viikolla Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (Hus) alueella, mutta tapauksia on melko runsaasti koko maassa.

– Kyllä se riski ikävä kyllä koko talvikauden ajan varmasti säilyy koko Suomessa sen suhteen, että epidemia voisi kiihtyä, Salminen sanoi.

Sosiaali- ja terveysministeriön (STM) strategiajohtaja Liisa-Maria Voipio-Pulkki korosti, että epidemia on epävakaassa tilassa valtakunnallisesti. Uusia tapauksia on runsaasti sekä tunnetuissa ryppäissä että niiden ulkopuolella.

Seuraavat 2–3 viikkoa ovat ratkaisevia siinä, joudutaanko hallituksen täydennetyn toimintasuunnitelman tasolle kaksi, jossa leviämisvaiheen rajoitukset tulisivat kaikkialle Suomeen.

– Niin kuin useamman kerran olemme sanoneet, veitsenterällähän tässä ollaan, Voipio-Pulkki sanoi.

THL:n tilannearvion mukaan sairaalahoidon tarve ei enää laske, vaan ennusteessa on jopa pientä nousua. Alueelliset tilanteet vaihtelevat nopeasti.

Nyt ilmaantuvuus on suurinta nuorten aikuisten ja työikäisten keskuudessa, mutta tauti on edelleen vaarallisin ikääntyneille.

Testimäärät nousseet

Koronatestien määrä on kasvanut suvantovaiheen jälkeen neljänneksellä. Voipio-Pulkki uskoo, että tämä voi selittää osittain tartuntamäärien kasvua viime viikolla. Positiivisten näytteiden osuus on kuitenkin pysynyt 2,5 prosentissa.

Salminen kehottaa ihmisiä edelleen menemään koronatestiin pienimmästäkin oireesta, jotta kaikki tapaukset löydettäisiin.

Tartunnanlähde on saatu selvitettyä yli 60 prosentissa tapauksista. Voipio-Pulkin mukaan tartunnanjäljitys toimii Suomessa hyvin.

Tartunnanlähteissä korostuvat edelleen sama talous ja muut sosiaaliset kontaktit. Vähitellen tartunnoissa ovat korostuneet työpaikat. Voipio-Pulkki kehotti kiinnittämään erityistä huomiota hygieniaohjeisiin työpaikkojen taukotiloissa ja kahvihuoneissa.

Salmisen mukaan koko maassa olisi erityisen tärkeää välttää aikuisten välisiä kontakteja.

Suurin osa kaikista tartunnoista peräisin kotimaasta. Ulkomailla saatujen tartuntojen osuus oli 6 prosenttia, ja niistä aiheutuneiden jatkotartuntojen osuus oli 3 prosenttia kaikista tartunnoista.

Muuntovirusta jäljitetään yhä enemmän

Epävarmuutta lisää uusi, ärhäkämmin tarttuva ja leviävä muuntovirus. Siksi keskiviikkona astuivat voimaan tiukat matkustusrajoitukset.

Tähän mennessä Suomessa on todettu 96 Britannian virusmuunnosta ja 10 Etelä-Afrikan virusmuunnosta.

Pääosa liittyy edelleen matkustukseen. Suurin osa on löytynyt Etelä-Suomesta, mutta tapauksia on tullut ilmi myös muualla Suomessa.

– Meillä ei ole selvää näyttöä kotoperäisestä leviämisestä, mutta riski on huomattava, Salminen totesi.

Hänen mukaansa virusmuunnosta etsitään erityisesti kolmesta ryhmästä. Erityisesti tutkitaan maahantulopisteissä todetut positiiviset näytteet sekä nopeasti laajoiksi levinneet tartuntaketjut. Lisäksi satunnaisesti otetuista koronanäytteistä tutkitaan mahdollisimman suuri osa.

Nyt muuntoviruksen varalta tutkitaan 300–500 näytettä viikossa, ja Salmisen mukaan määrää pyritään kasvattamaan.

Salminen korosti, että tutkimusnäyttö Britannian virusmuunnoksen hieman korkeammasta tapauskuolleisuudesta ei ole kiistaton. Ero on sitä luokkaa, että tapauskuolleisuus on arviolta noin 10 tuhannesta ja virusmuunnoksessa se olisi 13 tuhannesta. Suomessa syksyn tapauskuolleisuus oli alle prosentin.

Salmisen mukaan toistaiseksi siitä ei ole tutkimustietoa, että muuntoviruksen oireet eroaisivat muista viruskannoista.

Tällä hetkellä esimerkiksi Saksassa on maskipakko ja siellä on käytettävä FFP2-maskeja.

STM:n osastopäällikön Tuija Kumpulaisen mukaan Suomessa ei valmistella maskipakkoa, mutta parhaillaan arvioidaan erityyppisten maskien hyötyjä ja sitä, paljonko tavaraa riittää esimerkiksi terveydenhuollon kannalta.

”Varomattomuuteen ei ole syytä”

Tilannekatsauksessa kysyttiin, mitä mieltä asiantuntijat ovat siitä, että pääkaupunkiseudulla on päätetty aloittaa jälleen alle 20-vuotiaiden harrastustoiminta leviämisvaiheesta huolimatta. Samoin on tehty Turussa.

Hallitus ohjeisti maanantaina, että leviämisvaiheen alueilla tulisi ottaa leviämisvaiheen rajoitukset käyttöön täysimääräisesti.

THL:n Mika Salminen muistutti, että varomattomuuteen ei ole syytä, koska epidemian leviämistä olisi tärkeä pyrkiä rajoittamaan kaikin keinoin. Hänen mukaansa ymmärrystäkin asiassa on, koska THL:nkin tutkimuksista tiedetään, kuinka lapset ja nuoret ovat kärsineet rajoituksista.

– Toivomme, että päätöksiä tehtäisiin hyvin varovaisesti eikä lähdettäisi poistamaan rajoituksia, Salminen totesi.

STM:n Liisa-Maria Voipio-Pulkki sanoi, että hän on huolestunut tilanteesta.

Miten koronarokotukset edistyvät?

Koronarokotteen tähän mennessä saaneita on vähemmän kuin ennalta arvioitiin. Osastopäällikkö Tuija Kumpulainen STM:stä kertoi, että alkuperäinen tavoite 5–7 miljoonasta rokoteannoksesta kesään mennessä perustui sen hetken tietoihin rokotteiden toimitus- ja tuotantoaikatauluista.

Uutiset lääkeyhtiö Pfizerin ja varsinkin AstraZenecan odotettua pienemmistä tuotantoeristä voivat johtaa siihen, että odotettua harvempi suomalainen saadaan rokotettua kesään mennessä.

Aikuisten rokotettava kohdeväestö on 4,5 miljoonaa ihmistä. Alkuperäisen tavoitteen mukaan kesään mennessä heistä olisi voinut olla rokotettuna yli puolet, mutta jos rokotteista on käytössä ainoastaan Pfizer-Biontechin ja Modernan rokotteet, kesään mennessä saadaan rokotettua vain noin 40 prosenttia. Kesän yli mennessä päästäisiin jo yli 70 prosenttiin ja vuoden lopussa lähes sataan prosenttiin.

AstraZenecalle odotetaan kuitenkin myyntilupaa perjantaina, ja Kumpulaisen mukaan kesän lähestyessä muiden rokotteiden mahdolliset myyntiluvat parantavat tilannetta.

Kumpulainen muistutti, että rokotettujen määrä kuitenkin lisääntyy koko ajan, ja keskeisin tekijä on juuri rokotteiden saatavuus.

Paikoin yli 80-vuotiaiden rokotukset on aloitettu, mutta Kumpulaisen mukaan heidän rokottamisessaan menee ainakin kuukausi tai puolitoista. Vasta sitten on nuorempien ikäryhmien vuoro. Kumpulainen muistutti, että rokotuksista huolimatta erilaisista rajoituksista täytyy yhä pitää kiinni.

Kumpulainen arvioi, että EU:n ja lääkeyritysten isot erimielisyydet siitä, mitä sopimuksissa on tarkoitettu, näkyvät nyt julkisuuden ulostuloissa. Hänen mukaansa esimerkiksi AstraZenecan osalta puheenvuoroissa näkyy nyt vahva epäluottamus.

Kumpulainen kuvaili EU:n lääkeyhtiöiden kanssa tekemiä sopimuksia mittaviksi juridisiksi sopimuksiksi. Hän muistutti, että neuvottelut eivät lisää rokoteannoksia, vaan siihen tarvitaan lisää tuotantolaitoksia.

Koronaepidemia Suomessa

Torstaina Suomessa varmistui 423 uutta koronavirustartuntaa.

Viimeisen kahden viikon seurantajakson yhteenlaskettu koronatapausmäärä on 4228 uutta tapausta, mikä on 696 tapausta enemmän kuin sitä edeltävien kahden viikon aikana.

THL:n tartuntatautirekisterin mukaan uusien tapausten ilmaantuvuus oli perjantaina 76,3 tapausta 100 000 asukasta kohden, kun se edellisellä kahden viikon jaksolla oli 63,7 tapausta.

Valtakunnallisesti testeihin on hakeuduttu tammikuun lopussa jälleen vähän useammin kuin vuodenvaihteessa. Viikolla 3 testejä tehtiin koko maassa yhteensä yli 92 000.

Samalla kun tartuntojen määrät ovat nousseet, myös sairaalahoitoa tarvitsevia potilaita on hieman aiempaa enemmän. Sairaalahoitoa tarvitsevia potilaita oli torstaina yhteensä 148.

Näistä perusterveydenhuollossa oli yhteensä 47 potilasta, erikoissairaanhoidossa yhteensä 81 potilasta ja tehohoidossa 20 potilasta.

Tautiin liittyviä kuolemia oli raportoitu torstaina 660.

Suomessa on todettu muuntunutta koronavirusta 14.12.2020 alkaen 106 näytteessä.

Lähde: STM ja THL

Osion uusimmat

Luitko jo nämä?

Lue myös: