Valtion koronakriisin johto arvioi itse itseään: Toimenpiteet ja lopputulokset olivat pääosin onnistuneita - Koronainfo - Satakunnan Kansa

Valtion koronakriisin johto arvioi itse itseään: Toimenpiteet ja lopputulokset olivat pääosin onnistuneita

Yhtenä parhaista onnistumisista pidetään kansalaisviestintää. Päätelmä ei perustu kansalaisten, vaan valtioneuvoston jäsenten, virkamiesten ja Covid-19 -koordinaatioryhmän omaan arvioon.

Selvitykseen haastatellut ministerit ja virkamiehet nostavat koronakevään onnistumisiksi muun muassa ripeät päätökset ja kansalaisviestinnän. Hallitus tiedotti poikkeusoloista 17. maaliskuuta 2020.­

22.1. 2:00

Suomen kriisijohtaminen oli koronakeväänä pääosin oikeanlaista ja oikea-aikaista. Suurimpiin onnistumisiin kuului kansalaisviestintä.

Näin katsoo koronakriisin johto itse tuoreessa selvityksessä.

Siihen haastateltiin valtioneuvoston jäseniä, ylimpiä virkamiehiä, Covid-19 -koordinaatioryhmän edustajia, oikeuskanslerin viraston virkamiehiä sekä joitakin eduskunnan henkilöitä.

Valtioneuvoston tilaaman selvityksen laati konsulttiyhtiö Deloitte.

Lukujen perusteella selvittiin hyvin

Kriisijohto katsoo, että lukujen perusteella kriisistä selvittiin hyvin.

Tämä koskee niin terveydenhuollon kantokykyä, koronakuolemia, riskiryhmien suojaamista kuin taloudellisia vaikutuksiakin.

– Ihmisten sekä yritysten toimeentulo kyettiin turvaamaan, selvitys toteaa.

Terveysturvallisuuden pitämistä päätöksenteon kärjessä ei kyseenalaistettu, mutta mukaan kaivattiin laajempaa näkemystä.

Suurempi osa haastatelluista katsoi, että esimerkiksi taloudelliset ja perusoikeudelliset vaikutukset jäivät terveysturvallisuuden jalkoihin. Varsinkaan kriisin alussa taloutta ei huomioitu riittävästi.

– Jälkiviisaana kaikilla terveystoimillakaan ei välttämättä edes ollut epidemiologisesti suurta vaikutusta.

Valmistautuminen pandemiaan oli huonoa

Selvityksen perusteella kriisiin ei oltu juurikaan valmistauduttu sen enempää valtiojohdossa kuin alue- ja paikallistasollakaan, vaikka pandemian riskistä oli varoitettu pitkään.

Pulma johtuu haastateltujen mukaan muun muassa siitä, että Suomi on tähän saakka varautunut lähinnä sotilaallisiin kriiseihin.

Heikosta valmistautumisesta kertoivat muun muassa huoltovarmuutta koskevat epäselvyydet.

Monien haastateltujen mielestä myös kriisijohdon organisointi vei liikaa aikaa. Vaikeuksia oli erityisesti eri hallinnonalojen välisessä virkamiestyössä.

– Ministeriöiden toiminta koettiin laajasti erittäin siiloutuneeksi ja siksi myös hitaaksi.

Esille tuli lisäksi hallituksen neuvottelujen keskittyminen ajoittain liian pieniin yksityiskohtiin strategisen linjanvedon sijaan.

– Hallituksen neuvotteluiden pitäisi haastateltujen mukaan olla päätöksentekofoorumi eikä keskustelufoorumi.

Myös EU tarttui haastateltujen mukaan kriisiin liian hitaasti.

Alueet jäivät poikkeustilassa varjoon

Alueellisen näkökulman jääminen valtakunnallisen päätöksenteon varjoon varsinkin poikkeustilan aikana on yksi selvityksestä ilmenevä epäonnistuminen.

Esimerkiksi kouluja ja ravintoloita suljettiin yhtenäisesti kaikilla alueilla, vaikka tartuntatilanne oli maan eri osissa hyvin erilainen.

– Tällä oli turhaa negatiivista vaikutusta elinkeinoelämään, talouteen, sosiaalisiin suhteisiin ja terveyteen, selvltys toteaa.

Toisaalta eritasoiset rajoitukset olisivat joidenkin haastateltujen mukaan saattaneet johtaa ”maakuntaturismiin”.

Uudenmaan eristämisestä näkemykset olivat hyvin ristiriitaisia. Osan mielestä päätös oli perusteltu ja oikea-aikainen, osan mielestä turha ja liian voimakas.

”Uskallettiin tehdä rajujakin päätöksiä”

Edellisistä huolimatta merkittäviksi onnistumisiksi kriisijohto katsoo muun muassa ripeät ja määrätietoiset päätökset valtioneuvostossa, vaikka aika oli ”uudenlainen, ennakoimaton ja sumuinen”.

Erityisen tehokkaaksi päätöksenteko katsottiin poikkeusolojen aikana.

– Valtioneuvostossa uskallettiin tehdä mittavia ja rajujakin päätöksiä, selvitys summaa.

Haastatellut kuvaavat kriisiajan yhteistyötä niin eri organisaatioiden, hallituspuolueiden kuin hallituksen ja oppositionkin välillä.

– Kriisi toi hallituksen hyvin yhteen, yksituumaisuus kyettiin saavuttamaan ja vastuuta kannettiin yhdessä.

Myös epidemiologinen tietopohja päätösten tukena oli selvityksen mukaan hyvä.

Päätösten todellista vaikutusta ei ole pystytty arvioimaan

Toisaalta selvitys toteaa, että vielä ei pystytä arvioimaan, mitkä päätökset todellisuudessa estivät taudin leviämistä ja kuinka tehokkaasti.

Haastateltu kriisijohto huomauttaa, että epidemian ensimmäisen aallon laantumiseen kesäksi vaikutti koronan kausiluonne. Myös kansalaiset saavat tunnustusta.

– Tautimäärien laskun ja taudin leviämisen rajoittumisen taustalla ei ole pelkästään valtioneuvoston asettamat rajoitukset ja toimenpiteet, vaan myös... suomalaisten kuuliaisuus rajoitusten ja suositusten suhteen.

Marinin viestintää kehuttiin erityisesti

Yhtenä suurimpana onnistumisenaan kriisijohto pitääkin kansalaisviestintää.

Haastateltujen mukaan viestintä oli pääosin selkeää, asiapitoista ja avointa. Kansalaisille saatiin myös viestittyä tilanteen vakavuus.

Erityisesti kehuttiin pääministeri Sanna Marinin (sd.) viestintätapaa sekä hallituksen infotilaisuuksia.

Nämäkin päätelmät perustuvat siis muun muassa ministerien ja virkamiesten omiin näkemyksiin. Viestinnän kohteita eli kansalaisia ei haastateltu.

– Myöskin kansalaispalaute viestinnästä on ollut laajalti erinomaista, selvitys toteaa mainitsematta kuitenkaan päätelmän lähdettä.

Viestinnässä oli myös selviä ongelmia

Viestinnän ongelmiksi mainittiin muun muassa ministerien puuttuminen turhan pieniin yksityiskohtiin sekä maskien käyttöä koskevat ristiriidat.

Esille tuli lisäksi suositusten ja määräysten välinen epäselvyys viestinnässä. Asiaan kiinnittivät huomiota keväällä myös esimerkiksi Lännen Median haastattelemat oikeuslingvistiikan tutkijat.

Myös viestintä alueille oli selvityksen mukaan keväällä osittain epäselvää ja tulkinnanvaraista. Hallinnonalojen välilläkin oli ristiriitaista viestintää.

Tästä esimerkkinä nostettiin Suomeen palaavia lentomatkustajia koskevat päätökset ja ohjeistuksen käytännön toteutus. Viestinnän ohella ongelma koski muun muassa vastuunjakoa ministeriöiden, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja Finavian välillä.

– Vastuunkantajaa ja suunnannäyttäjää ei löytynyt. Haastateltujen kommenttien perusteella ei ole vieläkään selvää, kenelle vastuu olisi lopulta kuulunut, selvitys toteaa.

Onnettomuustutkintakeskus tutkii koronapandemian hoitoa tätä selvitystä laajemmasta näkökulmasta. Sen työ valmistuu ensi kesänä.

Valtioneuvoston koronakevät 2020

29.1. Suomen ensimmäinen tautitapaus

14.2. Covid-19 lisättiin yleisvaarallisten tartuntatautien luetteloon

26.2. Covid-19 -koordinaatioryhmä perustetaan

12.3. Ensimmäiset hallituksen päätökset suosituksista, joilla pyritään hillitsemään viruksen leviämistä

16.3. Poikkeusolojen toteaminen ja päätös valmiuslain käyttöönotosta rajoitustoimineen. Muun muassa koulujen lähiopetus keskeytettiin 4. luokasta ylöspäin. Julkisten kokoontumisten ylärajaksi 10 henkilöä. Teatterit ja harrastustilat kiinni. Vierailukielto asumispalveluyksiköihin ja sairaaloihin.

20.3. Päätös 15 miljardin tuesta elinkeinoelämälle

23.3. Varmuusvarastoissa olevien materiaalien käyttöönotto

27.3. Päätös Uudenmaan eristämisestä

30.3. Uusi koronakriisin johtamisen organisaatio

8.4. Valmisteluryhmän asettaminen. Tehtävänä suunnitelma tieksi ulos koronakriisistä ja jälkihoidosta. Kehysriihessä päätös tukea kuntia koronakriisimenoissa.

15.4. Uudenmaan eristämispäätös kumotaan

29.4. Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen rajoitteet puretaan

6.5. Periaatepäätös hybridistrategiasta

1.6. Kokoontumisrajoitus 50 henkeen. Tartuntalain väliaikainen muutos.

16.6. Poikkeusolot päättyvät, samoin valmiuslain käyttö.

Osion uusimmat

Luitko jo nämä?