36 kysymystä ja vastausta koronaviruksesta - Koronainfo - Satakunnan Kansa

36 kysymystä ja vastausta koronasta – Taysin lääkärit kumoavat harhaluulon karanteenista

Miten suuri riski on saada tartunta bussissa? Miksi karanteeniin määrättyjä ei testata? Vaikuttaako veriryhmä, auttaako d-vitamiini? Miten käy perhejoulun? Esitimme asiantuntijoille 36 kysymystä koronaviruksesta.

Kysymyksiin vastasi Taysin infektioyksikkö. Erikoislääkäri Ville Kaila, ylilääkäri Jaana Syrjänen, erikoislääkärit Hanna Viskari ja Simo Sirkeoja sekä apulaisylilääkäri Janne Laine tekevät jatkuvasti työtä koronaviruksen parissa ja sen taltuttamiseksi.

15.11.2020 7:42

Kysymyksiin vastasivat sähköpostitse 12. marraskuuta Taysin infektioyksikön erikoislääkärit Ville Kaila, Simo Sirkeoja, Hanna Viskari, apulaisylilääkäri Janne Laine ja ylilääkäri Jaana Syrjänen.

Lääkärit toivottavat nyt kaikille sinnikkyyttä jatkaa suositusten noudattamista.

– Jaksaa pitää, kunnes rokottamisella saadaan pandemia sammumaan. Nämä arkipäivän uhraukset voivat estää paljon suuremmat menetykset. Sellaisia tulee, jos terveydenhuolto ylikuormittuu covid-19-potilaiden suuresta määrästä ja muiden sairauksien ehkäisy ja hoito vaikeutuvat.

Mistä tartuntoja tulee?

1. Kuinka kauan ja kuinka lähellä sairastunutta pitää olla, että voi saada tartunnan?

– Suuren riskin lähikontaktina pidetään vähintään 15 minuutin kestoista alle kahden metrin kontaktia. Se on kuitenkin vain suuntaa antava. Tartunnanjäljityksessä mietitään kokonaisuus aina tapauskohtaisesti riski huomioiden. Esimerkiksi muutamankin minuutin fyysinen kontakti voi olla riskiltään yhtä suuri kuin kahden metrin etäisyys 15 minuutin ajan. Sekin vaikuttaa, onko oltu ulkotiloissa vai huonosti ilmastoidussa ahtaassa sisätilassa, onko keskusteltu äänekkäästi vai oltu hiljaa paikallaan.

2. Millaisissa tilanteissa ja tilaisuuksissa korona on useimmiten tarttunut?

– Yleisimmin tartunnat ovat tulleet perhepiirissä ja vapaa-ajan tapaamisissa sukulaisten, ystävien tai työtovereiden kesken. Työpaikoilla on tullut tartuntoja melko usein. Riskipaikkoja ovat kahvihuoneet ja ruokailutilanteet. Työtehtävät, joissa etäisyyksiä ei voi pitää, ovat myös riski. Siksi kasvomaskin käyttö on suositeltavaa myös työssä.

3. Miten suuri riski on altistua, jos on tekemisissä sairastuneen kanssa seuraavissa tapauksissa? 1) Paritanssitunti, jossa parina on sairastunut ei-perheenjäsen. 2) Hiihtolatu ulkona ja sisällä, kun jollakulla muulla hiihtäjällä todetaan tartunta. 3) Uimahalli, kun jollakulla uimahallin käyttäjistä todetaan koronatartunta. 4) Joukkoliikenne lyhyillä ja pitkillä matkoilla. 5) Sairastunut lähetti toimittaa kotiin pitsan. 6) Ruokakauppa.

– Paritanssissa on useita minuutteja kestävä fyysinen kontakti, joten tartuntariski on suurempi kuin esimerkiksi ryhmäliikuntatunnilla. Riskiä voidaan pienentää tanssimalla koko ajan saman parin kanssa ja pitämällä väliä toisiin pareihin sekä käyttämällä kasvomaskia.

– Hiihtoladulla, juoksu- tai kävelylenkillä tartuntariski on erittäin pieni. Jos liikutaan rinta rinnan, henkilöt voivat altistaa toisensa, mutta silloinkin tartuntariski on pieni.

– Uimahallit ovat yleensä korkeita ja hyvin ilmastoituja, ja ihmisten kohtaamiset ovat hetkellisiä. Riski uimisen yhteydessä on hyvin pieni, mutta saunassa tai pukuhuoneessa, jossa ollaan pidempiä aikoja lähekkäin, voi tartunta olla mahdollinen.

– Joukkoliikenteessä turvavälejä on usein mahdotonta pitää ja altistumisaika lähietäisyydellä on usein kymmeniä minuutteja lähiliikenteessäkin, siksi tartuntariski on todellinen. Kasvomaskisuositus on annettu kaikkeen joukkoliikenteeseen.

– Tilanteissa, joissa ruokaa toimitetaan ovelle ja kohtaaminen on hetkellinen, ei ole merkittävää tartuntariskiä, kunhan fyysistä kontaktia ei ole. Maskin käyttäminen vähentää riskiä entisestään.

– Ruokakaupassa asioidessa kontaktit ovat useimmiten hetkellisiä. Kaupoissa asioidessa voi kuitenkin tulla eteen yllättäenkin tilanteita, joissa turvavälien pitäminen on vaikeaa tai mahdotonta, esimerkiksi kassajonossa. Kontaktit ovat tällöinkin useimmiten selvästi alle 15 minuuttia kestäviä, joten riski ei ole suuri. Kasvomaskin käyttäminen näissä tilanteissa on kuitenkin suositeltavaa.

4. Mitä tiedetään koronaviruksen tartuntatavasta: leviääkö se edelleen ensisijaisesti pisaratartuntana vai myös aerosolitartuntana? Voidaanko sanoa, miten todennäköisesti virus tarttuu pinnoilta?

– Virusta on paljon vähäisempiä määriä uloshengityksessä kuin kokeellisissa asetelmissa, jossa on tutkittu viruksen selviämistä ilmassa. Koronapandemiasta kertynyt tieto osoittaa selvästi, että koronaviruksen tartuttavuus on huomattavasti vähäisempää kuin esimerkiksi tuhkarokon, joka on ilmavälitteisesti tarttuva. Koronavirus leviää ensisijaisesti pisaratartuntana.

– Kokeellisesti on osoitettu, että koronavirus voi selvitä pinnoilla tunneista vuorokausiin. Käytännössä pintatartuntojen merkitys ei ole kovin merkittävä. Arkielämässä tämä tartuntareitti on katkaistavissa hyvällä käsihygienialla.

– Terveydenhuollossa koronapotilaita hoidetaan niin sanotuin pisara- ja kosketusvarotoimin. Silloin, jos hoito aiheuttaa aerosolin muodostumista, käytetään lisäksi suojaimia, jotka estävät aerosolitartunnankin.

Jaana Syrjänen on Taysin infektioyksikön ylilääkäri.

Karanteenissa ei aina testata

5. Saavatko samaan joukkoaltistumiseen kuuluvat altistuneet viettää aikaa yhdessä karanteenissa ollessaan?

– Eivät saa, elleivät he asu samassa taloudessa. Osa heistä on voinut saada tartunnan, ja osa taas on voinut välttyä siltä. Tartunnan saaneet voisivat tartuttaa niitäkin, jotka ovat tartunnalta välttyneet, mikäli he viettäisivät aikaa yhdessä.

6. Miksi karanteeniin määrättyjä ei testata?

– Tartuntatautilääkäri määrää karanteeniin todetun altistumisen takia. Jos karanteeniin määrättäessä on jo oireita tai niitä tulee sen aikana, koronatesti tehdään, koska positiivinen testitulos saattaa johtaa uusien altistuneiden jäljittämiseen. Koskaan karanteenin aikana otetun testin negatiivinen tulos ei lopeta karanteenia, vaan se jatkuu aina kymmenen vuorokautta.

Miten maski suojaa?

7. Millaiset maskit suojaavat käyttäjäänsä ja mitkä eivät? Miksi tavanomainen kertakäyttömaski suojaa vain ympäröiviä ihmisiä eikä käyttäjää itseään?

– Kasvomaskin suojateho perustuu sen suodatustehoon ja toimimiseen fyysisenä esteenä pisaroille. Visiiri toimii ainoastaan fyysisenä esteenä. Kasvomaskit, joita ei ole tarkoitettu ammattilaiskäyttöön, ehkäisevät tutkitusti tehokkaasti oman uloshengityksen mukana leviäviä pisaroita ja aerosoleja. Niiden suojaustehosta on vaikea antaa yleispätevää vastausta, koska malleja ja materiaaleja on paljon. Kaikki toimivat ainakin fyysisenä esteenä. Jos kohtaamisessa molemmilla on kasvomaski, kumpikin saa suojaa myös itselleen.

8. Miten maskia käytetään oikein, ja mitä virheitä niiden käytössä voi tapahtua?

– Keskeistä kasvomaskia käyttäessä on asetella se tiiviisti peittämään sekä nenä että suu. Mallit, joissa on muotoiltava nenätuki, ovat parempia, sillä ne saa kasvoille tiiviimmin. Kasvomaskin tulee olla puhdas, eikä se saa olla hengityksestä kostunut. Silloin se pitää vaihtaa. Käsihygieniasta huolehtiminen on tärkeää kasvomaskia puettaessa, sen asentoa korjailtaessa ja riisuessa.

Rokotteista niukasti tietoa

9. Missä vaiheessa rokotteen kehitys nyt on? Onko Taysilla tietoa enemmän kuin julkisuudessa?

– Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella on rokotteista paras tieto. Taysilla ei ole aiheesta lisätietoa.

10. Voiko minkeissä mutatoitunut koronavirus estää kehitettävien rokotteiden käytön, jolloin rokotteiden kehitystyö pitäisi aloittaa alusta? Onko Suomesta löydetty muuttunutta kantaa?

– Minkeillä todetun muuntuneen viruksen merkitystä vasta tutkitaan, eikä sitä pysty vielä arvioimaan. Tätä kirjoitettaessa Suomesta ei ole löydetty muuntunutta kantaa.

Pitkittynyt korona huolettaa

11. Mitä pitkäoireisista koronatartunnoista tiedetään, ja mitä tutkimusta Suomessa tehdään asiasta?

– Tämä on haastava aihe, sillä SARS-CoV-2-koronavirus on uusi virus. Tietoa sen aiheuttamista pitkäaikaisista ongelmista on rajallisesti. Tähän asti saadun tiedon tieteellinen laatu on hyvin vaihtelevaa. Pitkäaikaisongelmista puhuttaessa vaikeutta aiheuttaa myös se, että määritelmät ovat epätarkkoja.

– Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä on menossa vaikean taudin sairastaneiden seurantatutkimus.

12. Onko mahdollista, että taudista jää pysyviä haittoja muun muassa toiminta- ja työkykyyn?

– Tiedämme, että vaikeaan tautiin voi liittyä keuhko- ja muita elinvaurioita sekä hyytymishäiriöitä, joista voi jäädä pitkäaikaista ja pysyvääkin haittaa toimintakykyyn.

13. Mikä on suunnitelma heidän auttamisekseen, ja mistä apua voi saada?

– Tiedämme, että monista infektiotaudeista voi tulla erilaisia jälkioireita osin elimistön puolustusjärjestelmästä immunologisilla mekanismeilla. Koronaviruksen aiheuttamista immunologisista jälkitaudeista yhtenä esimerkkinä on lapsilla kuvattu erittäin harvinaisena Kawasakin tauti. Yleensä lapsilla tauti on varsin lieväoireinen. On täysin mahdollista, että terveydenhuollon ollessa koetuksella yksittäisen koronaan sairastuneen potilaan kokonaisvaltainen hyvinvointi tulee puutteellisesti huomioitua.

– Mitään yleisesti hyväksyttyjä diagnostisia kriteerejä koronavirusinfektion jälkioireille tai -vaikutuksille ei toistaiseksi ole olemassa.

Miten käy perhejoulun?

14. Onko yli 70-vuotiaan järkevä lähteä junalla Helsinkiin lapsiperheen joulunviettoon?

– Joulunakin sukulaisia tavataan vain terveinä, muistetaan noudattaa turvavälejä ja hyvää käsihygieniaa. Järkevää on välttää suuria ihmisjoukkoja, ja kodeissakin olisi hyvä miettiä väkimäärä niin, että turvavälit on mahdollista pitää. Kasvomaskin käyttö on junassa suositeltavaa kaikille. VR myy lippuja myös niin, että vieruspaikka jää vapaaksi, jolloin turvavälikin toteutuu. Jokainen päättää itse, millaisia riskejä elämässään ottaa, ja asioita pitää pystyä suhteuttamaan saatuun iloon ja hyötyyn.

15. Olisiko koronatilanteen kannalta järkevää pitää koululaiset kaksi viikkoa etäopinnoissa ennen joulua?

– Tällainen järjestely ei ole järkevää. Lapsen riski saada tartunta koulusta on kuitenkin pieni. Lasten ja nuorten tartunnat tulevat paljon suuremmalla todennäköisyydellä vapaa-ajalla.

16. Voiko vierailla iäkkäiden vanhempien luona turvallisesti, jos käyttää maskia ja huolehtii turvavälistä? Kuinka suurella todennäköisyydellä he voivat varotoimenpiteistä huolimatta saada tartunnan, jos joku sukulaisista on oireeton taudinkantaja?

– Iäkkäiden vanhempien luona voi vierailla terveenä, jos käyttää kasvomaskia, noudattaa turvavälejä ja huolehtii käsihygieniasta. Todennäköisyys sille, että tartunnan heille silloin veisi, on pieni. Samoilla turvajärjestelyillä myös hoivakodeissa saa vierailla.

Janne Laine on Taysin infektioyksikön apulaisylilääkäri.

Turvaohjeiden noudattaminen kuuluu kaiken ikäisille

17. Miten riskiryhmäläinen vanhempi voi suojautua, jos perheen nuoret käyvät koulua ilman maskeja koulussa ollessaan?

– Nuoren riski saada tartunta koulusta on pieni.

18. Miten nuoret voisivat hidastaa viruksen leviämistä? Miten koronavirus vaikuttaa esimerkiksi vanhojen tansseihin ja abien penkkareihin?

– Yleisten turvaohjeiden noudattaminen kuuluu kaikille. Vanhojen tanssit ja penkkarit pyritään kouluissa järjestämään tilanteen sallimalla tavalla.

Oirekuva on moninainen

19. Millaisia oireita sairastuneilla yleisimmin on nyt ollut?

– Selvästi yleisimpiä ovat hengitystieperäiset oireet, kuten kurkkukipu, nuha, yskä sekä yleisoireet kuten poikkeava väsymys. Lisäksi haju- ja makuaistin muutokset ovat yleisiä ja tyypillisiä koronavirusinfektion aikana. Osalla esiintyy hengitystieoireiden ohella myös ripulia. Oireet voivat olla hyvin lieviä, eikä niitä pysty erottamaan tavallisesta flunssasta ilman testiä.

20. Mikä taudin vakavuus on normaaliin kausi-influenssaan verrattuna?

– Tauti on vakavampi kuin kausi-influenssa, etenkin iäkkäille ja muuten heikompikuntoisille, mutta moni sairastaa taudin myös hyvin lieväoireisena.

21. Voiko koronan sairastaa täysin oireettomana?

– Täysin oireettomien tartuntojen määrää on vaikea arvioida, oireettomuuden määritelmät ja testauskriteerit vaihtelevat julkaistuissa selvityksissä. Oireettomien tartuntojen määrä lienee noin 20 prosenttia, mikä perustuu esimerkiksi risteilyalusten matkustajien seulontoihin ja seurantoihin.

22. Millaisista oireista on syytä olla yhteydessä terveydenhuoltoon a) riskiryhmäläisen b) perusterveen?

– Koska oirekuva on moninainen ja useissa tapauksissa petollisen lievä, on tärkeää, että kaikki hakeutuvat testiin herkästi ja varhaisessa vaiheessa. Kenen tahansa, jonka oirekuva on sellainen, että kotona pärjääminen on kyseenalaista, on hyvä käydä arviossa päivystyksessä. Vakavia oireita, jotka vaativat soittoa 112:een, ovat hengenahdistus levossa, hengitysvaikeus, vaikea kipu, sekavuus tai uneliaisuus.

23. Miten varmaa näyttöä on siitä, että veriryhmä vaikuttaa koronaviruksen aiheuttaman taudin vakavuuteen?

– Muutamista potilasaineistoista on saatu viitettä, että veriryhmä vaikuttaisi riskiin sairastua koronaviruksen aiheuttamaan tautiin. Sen sijaan veriryhmän vaikutuksesta taudin vakavuuteen ei ole samanlaista viitettä.

24. Mistä voidaan olla varmoja, ettei koronaan sairastunut tartuta tautia enää siinä vaiheessa, kun hän on oireeton?

– Taudin herättämää puolustusreaktiota ja tartuttavuutta on tutkittu. Siihen perustuvat eristyskäytännöt, joissa sairastunut on erityksessä aina vähintään viikon, mutta silloin hänen on pitänyt olla jo vähintään kaksi päivää oireeton. Eristys on pidempi, jos oireet jatkuvat. Kahta viikkoa pidempään tauti ei kuitenkaan ole tartuttava.

25. Jos on sairastanut koronan ja tulee flunssan oireita esimerkiksi kuukauden päästä sairastamisesta, täytyykö mennä uudelleen koronatestiin?

– Jos on sairastanut laboratoriovarmistetun koronavirustaudin, säilyy immuniteetti ainakin joitakin kuukausia. Ainakaan kolmeen kuukauteen ei tarvitse yhtä herkästi käydä testissä. Influenssan mahdollisuus on toki pidettävä mielessä, ja siksi varotoimia on silti perusteltua noudattaa.

Kasvomaskin käyttö voi monissa tapauksissa ehkäistä koronaviruksen leviämistä. Ylilääkäri Jaana Syrjänen näyttää mallia.

Onko testi luotettava?

26. Kuinka luotettava maailmanlaajuisesti käytössä oleva PCR-testi on?

– Menetelmä on hyvin luotettava. Epävarmuustekijät liittyvät näytteenottotekniikkaan ja siihen, missä vaiheessa tautia näyte otetaan. Parhaimmillaan testi on silloin, kun oireet ovat juuri alkaneet. Siksi näytteeseen menoa ei kannata viivyttää. Vaikka testi on herkkä, negatiivinen tulos voi johtua muista syistä. Siksi negatiivisenkin testituloksen saaneen oireisen ihmisen pitää pysyä kotona, kunnes oireet ovat helpottaneet.

27. Miksi se on valittu käyttöön?

– PCR-testi on valittu käyttöön, koska se on menetelmistä herkin toteamaan viruksen. PCR-testin tulosta tulkittaessa on kuitenkin myös huomioitava, että se havaitsee viruksen perimää, mutta ei kerro, onko kyseessä elävä vai kuollut virus. Testi saattaa pysyä positiivisena pitkäänkin sairastetun taudin jälkeen, kun limakalvoilla on vielä viruksen jäänteitä. Siksi todetusta tapauksesta ei kontrollinäytteitä kannata ottaa kuin erityistapauksissa, sillä vastaus ei kerro paranemisesta tai tartuttavuudesta.

Kenellä on isoin riski?

28. Mikä on kesän jälkeen koronavirukseen kuolleiden ikäjakauma? Kuinka moni kuolleista on ollut tehohoidossa?

– THL ei ole toistaiseksi raportoinut kuolleita ja tehohoitoon joutuneita syksyn osalta erikseen. Koko epidemian aikana Suomessa on raportoitu (tätä kirjoittaessa) 364 kuolemaa. Kuolleiden mediaani-ikä on ollut 84 vuotta. Alle 20-vuotialla ei ole ollut yhtään kuolemaa, ikäryhmässä 20–49 vuotta niitä on raportoitu yksittäisiä, ikäryhmässä 50–59 vuotta 13 tapausta, 60–69-vuotiailla 27 tapausta, 70–79-vuotiailla 74 tapausta, 80–89-vuotiailla 149 tapausta ja yli 90-vuotiailla 95 tapausta. Menehtyneistä 22 prosenttia on ollut erikoissairaanhoidossa ja heistä osa tehohoidossa, 36 prosenttia perusterveydenhuollon yksikössä, 41 prosenttia sosiaalihuollon ympärivuorokautisessa yksikössä ja yksi prosentti kotona tai muualla.

29. Millainen on keskimäärin osastohoitoon ja tehohoitoon tullut potilas?

– Vaikeaan koronainfektioon sairastuvat iäkkäät ja monisairaat. Nuoremmissa ikäryhmissä riskissä ovat huomattavan ylipainoiset. Myös tupakointiin liittyvät keuhkosairaudet lisäävät riskiä kaikissa ikäryhmissä.

30. Mikä on diabeetikon ennuste koronaviruksessa? Entä astmaatikon?

– Astma ei nykytiedon valossa lisää riskiä vakavalle taudille. Diabeetikoiden riski vakavaan tautiin liittyy pitkälti liitännäissairauksiin, kuten sydän- ja verisuonisairauksiin, ylipainoon sekä huonoon hoitotasapainoon. Lasten infektiolääkäreiden arvion mukaan vakavan infektion riski on matala niillä diabetesta sairastavilla lapsilla ja nuorilla, joilla ei ole merkittäviä lisäsairauksia.

31. Kuinka kauan koronaviruspotilas on keskimäärin sairaalassa, ja miten suuri osa potilaista ylipäätään sairastaa sairaalassa?

– Sairaalahoidon kesto on vaihdellut muutamasta päivästä useampaan viikkoon riippuen taudin vaikeusasteesta. Sairaalassa hoidettujen potilaiden hoito on kestänyt keskimäärin kaksi viikkoa. Mutta tehohoitoon jouduttaessa pelkästään sen kesto on ollut keskimäärin kaksi viikkoa.

– Sairaalaan joutuneiden määrä todetuista tapauksista oli keväällä korkeampi kuin nyt, koska testattiin vähemmän lieväoireisia. Sairaalaan joutuvien määrä riippuu vahvasti siitä, leviääkö tauti vanhempiin ikäluokkiin. Syksyn aikana tautia on Suomessa ollut eniten nuorten aikuisten ikäryhmässä ja sairaalahoitoon on joutunut vähän potilaita. Lokakuun alusta lähtien sairaala- ja tehohoitoon joutuneiden määrä on kuitenkin ollut Suomessa kasvussa, kun tartuntojakin on ollut enenevästi keski-ikäisillä ja sitä vanhemmilla.

Voiko sairastaa uudelleen?

32. Voiko koronan sairastaa uudestaan? Kauanko immuniteetti kestää?

Yksittäisiä uusintainfektioita on raportoitu maailmalla. Immuniteetin kestosta ei ole toistaiseksi varmuutta. Sen pitäisi kestää ainakin kolme kuukautta, mutta on todennäköistä, että immuniteetti on tätä pitempi. Tämä asia tunnetaan toistaiseksi huonosti, sillä tautikin on tunnettu vasta alle vuoden ajan. Voi olla, että sairastetun taudin vaikeusastekin vaikuttaa siihen, kuinka pitkä immuniteetti on. Myös rokotetutkimukset tuonevat jatkossa asiaan lisätietoa.

33. Auttavatko influenssarokotus, sinkki ja runsas D-vitamiiniannostus suojaamaan koronavirukselta?

– Influenssarokotus antaa suojaa influenssaa vastaan. Sen hyöty koronaepidemiassa on se, että vältytään voimakkaalta influenssaepidemialta samanaikaisesti koronaviruspandemian kanssa. Se olisi terveydenhuollolle hyvin kuormittavaa. Molempien tautien samanaikainen sairastaminen saattaa vaikeuttaa taudinkuvaa.

– Sinkin ja D-vitamiinin merkitystä koronaviruksen ehkäisyssä tutkitaan, mutta mitään varmuutta niiden mahdollisesta hyödystä ei tässä vaiheessa ole.

34. Miten vasta-ainetestiin voi päästä? Onko siitä hyötyä?

– Vasta-ainetestin tulkinta on haastavaa, sillä väestöä testattaessa voi esiintyä niin sanottuja vääriä positiivisia. Vasta-aineiden läsnäolosta ei siis yksittäisen ihmisen kohdalla voi varmuudella sanoa, onko sairastanut taudin. Useimmat vasta-ainetestit eivät myöskään mittaa sitä, tarjoavatko mitatut vasta-aineet immuniteettia. Vasta-aineita muodostuu viiveellä. Tyypillisesti niitä alkaa näkyä vasta, kun tauti on jo paranemassa. Siksi niistä ei ole hyötyä akuutin taudin diagnostiikassakaan. Niiden käyttö on rajattu toistaiseksi erityistilanteisiin infektiolääkärin harkinnan mukaan. Useat yksityiset palveluntarjoajat kuitenkin tarjoavat vasta-ainetestejä, mutta edellä mainituista syistä tuloksiin tulee suhtautua varauksella.

Totuus ACE-estäjistä

35. ACE-estäjät verenpainelääkkeessä. Ensin kirjoitettiin, että huono asia koronan kannalta, sitten ei. Mikä on totuus?

– Pelko ACE-estäjien ja ATR-salpaajien haitallisesta vaikutuksesta perustui siihen, että virus käyttää pääasiallisesti ACE2-reseptoria solukalvoilla päästäkseen sisään ihmisen soluihin. Näiden ryhmien verenpainelääkkeet lisäävät kyseisen reseptorin määrää solukalvoilla. Kuitenkin jo alkuvaiheessa esitettiin arvioita, että lääkkeillä saattaisi olla myös suojaavaa vaikutusta. Sittemmin tutkimusnäyttö on osoittanut, että nämä lääkkeet eivät nosta sairastumisriskiä, eivätkä toisaalta huononna taudin ennustetta.

36. Onko miehillä suurempi alttius sairastua vakavaan tautimuotoon ja jos on, niin paljonko suurempi se on?

– Suomessa tehohoitoon joutuneista 68 prosenttia on ollut miehiä. Koronavirukseen kuolleissa naiset ovat lievästi yliedustettuina (51 vs. 49 prosenttia). Tämä saattaa johtua naisten miehiä suuremmasta määrästä iäkkäimmissä väestöryhmissä.

Lue lisää: Tällaisia ovat suomalaiset supertartuttajat, joista virus on levinnyt useisiin ihmisiin – ”Tapa, jolla epidemia kulkee”, sanoo THL:n Salminen

Osion uusimmat

Luitko jo nämä?

Lue myös: