Satakunnan Seta järjesti 7. toukokuuta Keski-Porin kirkossa sateenkaarimessun yhteistyönä Keski-Porin seurakunnan ja Porin evankelis-luterilaisen seurakuntayhtymän kanssa.
Messu sai ikävän sivumaun, kun joku kävi sen aikana repimässä sisäänkäyntien luokse pystytetyt sateenkaariliput.
Tämä teko ei ole kuitattavissa pelkäksi ilkivallaksi. Se näyttäytyy uhkauksena sellaisia vähemmistöryhmiä kohtaan, jotka ovat joutuneet yhteiskunnan polkemiksi läpi ihmiskunnan historian.
Törkeästä, halpamaisesta teosta uutisointi nostatti valtavan kommenttivyöryn. Vaikka suurin osa kommenteista oli oikeutetusti Satakunnan Setalle myönteisiä, muutama toisensuuntainen lausahdus pisti silmään.
Yksi kuului ytimekkyydessään näin: ”Seta ei kuulu kirkkoon. Menkööt muualle.”
Kristillinen kirkko kärsii melkoisista ongelmista 2020-luvun asenneilmapiirissä, joka on ilahduttavasti muuttunut suvaitsevaisempaan suuntaan. Iso syy ongelmiin on se, että kirkon sanoma perustuu lähes 2 000 vuotta vanhoihin teksteihin, joiden kirjoitusaikana jokaiselle kuuluva yhtäläinen ihmisarvo on ollut tuntematon käsite.
Esimerkiksi seksuaalivähemmistöjen vastainen sanoma huokuu monilta Raamatun riveiltä. Tämä tausta huomioiden on erityisen hienoa ja arvokasta, että Porin evankelis-luterilainen kirkko ottaa nyt erilaiset seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt avosylin vastaan.
Kristillisen kirkon suuri dilemma on tasapainottelu fundamentalististen, ahdasmielisten Raamatun tulkitsijoiden ja kaikki ihmiset avosylin vastaanottavien humaanien kristittyjen välillä. Molempia ryhmiä ei voi miellyttää samanaikaisesti. Sopii vain toivoa, että vaakakuppi kallistuu yhä voimakkaammin jälkimmäisten puolelle.
”Kristillinen kirkko kärsii melkoisista ongelmista 2020-luvun asenneilmapiirissä, joka on ilahduttavasti muuttunut suvaitsevaisempaan suuntaan.
Toinen silmiin pistänyt keskustelukommentti ei ollut yhtä räikeästi suvaitsematon kuin edellinen, mutta sisällöltään yhtä ongelmallinen:
”Minkä vuoksi on järjestettävä erikseen tapahtumia sateenkaari-ihmisille? Eivätkö kaikenlaiset ihmiset voi käydä kirkossa yhdessä? Tällaiset teema-tilaisuudet vain lietsovat eripuraa ja vastakkainasettelua.”
Luterilainen kirkko on perinteisesti järjestänyt kaikille avointen messujen lisäksi tilaisuuksia esimerkiksi erilaisille yhdistyksille. Tällaisten tilaisuuksien kohdalla on harvemmin esitetty vaatimuksia siitä, että yhdistyksen jäsenten pitäisi osallistua vain yhteisiin messuihin.
Olennainen tekijä on turvallisuuden tuntu. Kristillistä uskoa harjoittavista seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvista monet ovat joutuneet vuosikymmenten ajan peittelemään ja pahimmillaan tukahduttamaan omaa seksuaali- tai sukupuoli-identiteettiään kirkon langettaman leiman tai rangaistuksen pelossa.
Kaikille tarkoitetuissa kirkon tilaisuuksissa vähemmistöihin kuuluvien ympärillä on pahimmillaan joukko suvaitsemattomampia kristittyjä, jotka ovat valmiita toivottamaan heidät suoraan helvettiin. Siksi he ansaitsevat oman, turvallisen tilaisuutensa harjoittaa omaksi katsomaansa uskontoa.
Kirjoittaja on Satakunnan Kansan toimittaja.