Terveet elintavat toisivat miljardien säästöt, mutta miksi se on niin vaikeaa?

Vastuu terveydestä ja hyvinvoinnista alkaa omista arjen valinnoistamme. Se on päivänselvää, mutta miksi niin ylivoimaisen vaikeaa, kysyy toimittaja Kati Kalliosaari.

Tehokkain tapa leikata terveydenhuollon kustannuksia on estää vaivojen syntymistä – siis ennaltaehkäisy. Hoidetaan syitä, eikä seurauksia. Silloin puhutaan terveyden ja hyvinvoinnin edistämisestä, mikä on meidän jokaisen vastuulla. Perimän, ympäristötekijöiden ja sattuman lisäksi elintavoilla on ratkaiseva rooli siinä, miten terveinä ja pitkään saamme elää. Vastuu alkaa omista arjen valinnoistamme. Se on päivänselvää, mutta miksi niin ylivoimaisen vaikeaa?

Ihan ensimmäiseksi pitäisi lähteä liikkeelle. Sen sijaan me suomalaiset istumme tai makoilemme suurimman osan hereilläoloajastamme. UKK-instituutin mukaan liikkumattomuus aiheuttaa yhteiskunnalle vuosittain yli kolmen miljardin euron kustannukset.

Reipas liikunta estää elintasosairauksia, kuten kakkostyypin diabetesta, sydän- ja verisuonitauteja sekä tuki- ja liikuntaelinvaivoja. Liikkuessa kilot karisevat, myös mieliala piristyy. Liikkumattomuus lyhentää työuria ja vähentää verotuloja. Varussotilaiden kestävyyskunto on heikentynyt 1970-luvun lopulta alkaen ja huono kehitys jatkuu edelleen. Tuoreen ennusteen mukaan vuonna 2040 yli 50-vuotiaiden työikäisten miesten kunto on niin heikko, että heistä valtaosa kamppailee arjessaan työkykyongelmien kanssa.

Pitäisi myös vähän katsoa, mitä lautasellemme laitamme. Yli 30-vuotiaista suomalaisista enää vain joka neljäs on normaalipainoinen. Lihavuus yleistyy etenkin työikäisillä.

Kela ja THL ovat jo ehdottaneet veroa, jolla ohjattaisiin kuluttajia välttämään paljon sokeria, rasvaa ja suolaa sisältäviä elintarvikkeita. Tutkijat ovat tyrmänneet terveysveron tehottomana ja syrjivänä.

Tutkimusten perusteella ei ole selvää näyttöä, että vero muuttaisi ravintotottumuksia terveellisemmiksi. Onhan sekin jo nähty, ettei korkeakaan verotus hillitse viinan- tai tupakanhimoa, vaan ne rahat kaivetaan aina jostain. Ainakin nuorisoon toimii paljon tehokkaammin se, että ryyppääminen on noloa ja sauhuttelu säälittävää.

Yli 30-vuotiaista suomalaisista enää vain joka neljäs on normaalipainoinen. Lihavuus yleistyy etenkin työikäisillä.

Ihminen on mukavuudenhaluinen eläin. Jo Raamatussa sanotaan, että ”henki on altis, mutta liha on heikko”. Ruoka ja juoma maistuvat, me lohdutamme niillä itseämme ja turrutamme pahaa oloa. Väsyneenä ja stressaantuneena sorrumme huonoihin valintoihin. Liikkeelle lähteminen tuottaa rapakuntoiselle sitä enemmän tuskaa, mitä enemmän kiloja kertyy.

Ihmeitä ei kuitenkaan vaadita, sillä jo puolen tunnin kävely päivittäin parantaisi kestävyyskuntoa 10–15 prosenttia muutamassa kuukaudessa. Kaikenlaista on kyllä yritetty. 2000-luvun alussa kokeiltiin jopa liikkumisreseptiä. Ajatuksena oli, että kun lääkäri määrää liikkumaan, niin kyllä suomalainen tottelee. No, eipä totellut.

Kirjoittaja on toimittaja.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion uusimmat

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut