Ex-kansanedustaja Heidi Viljanen (sd.) kysyi kolumnissaan helmikuussa haluavatko ihmiset valita demareiden panostuksen palveluihin vai kokoomuksen säästölinjan. Teksti oli vaalipuhetta, sillä mikään puolue ei tässä taloudellisessa tilanteessa voi valita panostusta. Eri asia on miten palvelurakenne järjestetään tehokkaasti, mutta laadukkaasti.
Satakunnan hyvinvointialueen johtaja Kirsi Varhila toteaa suoraan Satakunnan Kansan haastattelussa, että jokaisessa kunnassa ei enää voi olla terveysasemaa. Asia on ollut selviö jo pitkään. Yksinkertainen yhtälö on, että mitä vähemmän torppia sitä vähemmän palveluja.
Hartaasti rakennettu sote on nyt toiminnassa viidettä kuukautta. Varhila peräänkuuluttaa poliitikkojen vastuuta. Päätöksentekokyky ei hänen mukaansa paras mahdollinen. ”Vaaleissa annettiin lupauksia ja niiden kanssa seistään”.
Huolestuttavaa on, että seuraavat kunta- ja aluevaalit ovat jo kahden vuoden kuluttua. Varhila arvioi, että päätöksentekoaikaa on vain vuosi.
Sitten alkavat uudet vaalipuheet ja päätöksiä on vaikeampi tehdä. Uhkana on myös ohjien siirtyminen valtionvarainministeriölle. Jos Satakunnassa ei saada tulosta aikaan vuoteen 2025 mennessä itse, ministeriö tekee päätökset maakunnan puolesta.
Kunnilla on ollut vuosia aikaa varautua soteen siirtymiseen. Helsingin Sanomien helmikuussa tekemän selvityksen mukaan kunnat olivat tarkoituksella jättäneet sote-panostukset vähäisiksi. Odotettiin, että hyvinvointialueet ottavat pian taakan kontolleen.
Poliittiset päätöksentekijät ovat pitkälti samat hyvinvointialueella kuin kuntapuolella. Samat päättäjät, jotka valitsivat panostusten vähäisyyden, harovat nyt hiuksiaan ja miettivät mistä otetaan ja mihin laitetaan. Toki asiaan vaikuttaa paljolti myös kunnan sote-hallinnon aktiivisuus uudistuksissa. Virkamiehet tekevät esityksiä ja poliittinen koneisto päätöksiä.
Satakunnan hyvinvointialueen alijäämäennuste on 61 miljoonaa. Valtionvarainministeriö tekee ensi vuonna laskelmat, jäikö valtion rahoitusosuudesta jotain uupumaan. Oraakkeli ei tarvitse olla ennustaakseen, että lisärahoitusta olisi runsain mitoin luvassa. On ihan pakko tehdä ikäviä päätöksiä, joita on jo toki myös tehty.
Hyvinvointialueen ongelmista tullaan kirjoittamaan vielä monta uutista. Osa niistä kietoutuu poliittiseen päätöksen tekoon, joka luonnollisesti ulottuu eduskuntaan asti. Menossa on nyt niin suuri ja historiallinen asia, että hyvään lopputulokseen on vaikea päästä, mikäli politiikkaa ei siirretä hetkeksi hieman syrjään.
Jokainen meistä on hyvinvointialueen asiakas jossakin elämänsä vaiheessa. Tuolloin voi itse kukin arvioida löytyikö Satakunnasta rohkeata päätöksentekoa vai hampaatonta leukojen loksuttamista.
Kirsi Varhila kuvattuna hyvinvointialueen valtuuston kokouksessa lokakuussa 2022.