Julkisen talouden säästöpaineissa on ehdotettu ammatillisen koulutuksen lyhentämistä pääosin kaksivuotiseksi. Valtiovarainministeriön budjettipäällikkö Mika Niemelä on ihan tosissaan ehdottanut yleissivistävien opintojen karsimista tutkinnoista, jotta nuoret pääsisivät nopeammin työelämään.
Hän ei ilmeisesti ole kuullut työnantajien viestejä siitä, että nuorten valmiudet pärjätä työpaikoilla ovat aiempaa huonommat tai tutkimustuloksia siitä, kuinka peruskoulusta valmistuneiden lukutaito ja matematiikan osaaminen ovat heikentyneet. Samaan aikaan työelämää on kohtaamassa massiivinen teknologinen rakennemuutos, jonka ennustetaan radikaalisti muokkaavan yli miljardia työpaikkaa maailmassa vuoteen 2030 mennessä.
Suuri osa ammateista ja työnkuvista tulee muuttumaan tai poistumaan automaation ja tekoälyn vaikutuksesta. Teknologia korvaa osan töistä kokonaan, mutta suurinta osaa se tulee muokkaamaan.
Tulevaisuuden työntekijöiltä vaaditaan yhä enemmän digitaalisia ja toisaalta sosiaalisia taitoja. Kyky oppia uutta, ongelmanratkaisutaidot ja kriittinen ajattelu edellyttävät hyviä kielellisiä ja matemaattisia perustaitoja. Juuri niitä, joita valtiovarainministeriö haluaa nyt valtaosalta ammattikoululaisista vähentää.
Ammattikoulun yhteiset opinnot sisältävät muun muassa viestintää, matemaattis-luonnontieteellisiä opintoja sekä yhteiskunta- ja työvoimaosaamiseen liittyviä opintoja. Haluaakohan budjettipäällikkö päätyä lääkelaskunsa skipanneen lähihoitajan hoidettavaksi tai haittaako, jos budjettipäällikön rantasauna palaa poroksi, kun kiuasasentaja ei ole kunnolla ymmärtänyt kirjoitettuja ohjeita?
Teknologian rynnistys työmarkkinoille korvaa osan ihmistyövoimasta, mutta toisaalta synnyttää myös uusia työpaikkoja. Uudet järjestelmät tarvitsevat ihmisen apua tietojen analysoinnissa ja ohjelmistokehityksessä.
Edelleen kasvavia aloja ovat myös terveydenhuolto, koulutus ja ympäristönsuojelu. Työelämä tarvitsee jatkuvasti uutta osaamista ja koulussa opittavien perustaitojen aliarviointi on valtava karhunpalvelus nykynuorisolle. Samalla vaarana on entistä suurempi syrjäytettyjen joukko, kun osa nuorista putoaa kokonaan yhteiskunnallisen keskustelun ja vuorovaikutuksen ulkopuolelle.
Ei ole yllättävää, että ammatillisen koulutuksen lyhentäminen saa kannatusta kokoomuksen ja perussuomalaisten riveistä. Matalapalkkainen ja matalasti koulutettu työntekijä on helpommin ohjailtavissa.
Kun yhteiskunnallisten asioiden kiinnostus ja osaaminen on heikkoa, ei suurtenkaan yhteiskunnallisten muutosten tekeminen ja työntekijän aseman heikentäminen ole enää temppu eikä mikään. Työntekijän neuvotteluvoima heikkenee sopimuskierros kerrallaan ja oikeistohallitus pyrkii varmasti saamaan läpi historiallisia heikennyksiä palkansaajan asemaan.
Perustaitojen heikompi osaaminen johtaisi pidemmällä tarkastelulla ongelmiin ja lisääntyvään osaamisperustaiseen työttömyyteen. Arvioitu lyhyen aikavälin 100 miljoonan säästö tulisi yhteiskunnalle kalliiksi. Tällaisilla toimilla taloutta ei pelasteta, vaan ajetaan Suomi synkkään lamaan.
Kaiken keskellä duunari nukkuu ruususen unta, mutta Suomi-neidon polvet tutisevat sen odottaessa oikeistohallituksen leikkauslistaa
Kirjoittaja on porilainen kaupunginvaltuutettu (vas.).
”Haittaako, jos budjettipäällikön rantasauna palaa poroksi, kun kiuasasentaja ei ole kunnolla ymmärtänyt kirjoitettuja ohjeita?