Teollisuuden Voiman Olkiluoto 3 -ydinvoimalaitos on Suomen teollisuushistorian eniten uutisoituja investointeja. Uutisia on aiheesta saanut tehdä merkittävästi pidempään kuin kukaan osasi ennakoida.
Puunkaadosta ja voimalatontin louhinnasta asti projektia seuranneena ja siitä raportoineena voin kertoa, että pitkästä rupeamasta huolimatta mielenkiintoisia vaiheita on riittänyt. Osa Satakunnan Kansan lukijoista on tosin saattanut moneen kertaan kyllästyä toistuviin viivästysuutisointiin.
Voimalan rakentamisessa päästiin tositoimiin vuoden 2005 alkupuolella. Ennen tätä tilaajayhtiö TVO oli tehnyt tontin ja -alueen valmistelevat työt. Ilmapiiri oli työmaalla toiveikas, olihan Olkiluoto 3 ensimmäinen läntiseen Eurooppaan vuosikymmeniin rakennettu ydinvoimala ja teknisesti uutta sukupolvea.
Alkuvaiheessa Olkiluodossa järjestettiin miltei kuukausittain infotilaisuuksia, joissa lupaavaa alkua esiteltiin julkiselle sanalle. Yksi niistä jäi mieleen erityisesti, kun laitostoimittajan Areva-Siemensin projektijohtajalta kysyttiin aikataulusta. Vastauksena oli suunnilleen, että ei huolta, laitos kyllä nousee 64 kuukaudessa ja käy keväällä 2009.
Nyt tiedämme, ettei projekti edennytkään kuin juna. TVO otti vastaan tilaamansa laitoksen keväällä 2023. Kuten monesti on ilkuttu, 14 vuotta suunniteltua ja odotettua pitempään se vei.
Nyt kansakunnan sähköhuoltoa palvelee valtava tuotantokapasiteetti. Toivottavasti suunnitellut 60 vuotta. Ilman uutta voimalaitosta sähkömarkkinat saattaisivat olla kuluttajan kannalta koettuakin kylmemmät.
Voimalaan paloi miljardeja aiottua enemmän. TVO on ilmoittanut investoinnin kokonaiskustannuksiksi noin 5,8 miljardia euroa. Alkuun arvio oli noin kolme miljardia. Laitostoimittaja on kärsinyt kertaluokkaa kirvelevämmät taloudelliset seuraukset.
TVO yhtiönä ja osakkaat ansaitsevat tunnustuksen pitkämielisyydestä. Monet olisivat vastaavassa tilanteessa sanoneet, että pitäkää tunkkinne ja kerätkää kamanne.
Ydinvoimalatyömaa on kiitettävästi pyörittänyt vuosikausia paikallista talouselämää. Enimmillään voimalaa oli rakentamassa jopa 4 000 työntekijää.
Kauppojen ovisaranat ja kassakoneet ovat iloisesti laulaneet ainakin Raumalla. Monet saivat vuokratuloilla maksettua sijoitusasuntojensa velat pois, kun ydinvoimalaväki tarvitsi majoitusta.
Kriittisten vuosien jälkeen ydinvoima on saanut kannatusnousun. Energiateollisuus ry:n kyselytutkimuksen mukaan 68 prosenttia suhtautuu myönteisesti ydinvoimaan ja täysin kielteisesti kuusi prosenttia.
Olennaisesta muutoksesta kertoo, että vihreä liitto on Raumalla tehnyt aloitteen sen selvittämisestä, että tulevaisuuden kaukolämmön lähteeksi hankittaisiin pienydinvoimala.
Kirjoittaja on Olkiluotoa noin neljä vuosikymmentä seurannut aluetoimittaja.