PerusS-logo on ruma ja niin sen pitääkin olla

Kansalaisten on helppoa samaistua symboliin, joka näyttää kenen tahansa taviksen suunnittelemalta.

Perussuomalaisten logo on ruma.

Se ei ole mielipide vaan fakta. Logo näyttää amatöörin tekeleeltä, sellaiselta, jonka murrosikäinen jäpikkä vääntää tietokoneella, kun yläasteen kuvaamataidonopettaja antaa tehtäväksi laatia tunnuksen omalle koululle.

Fontti on kamalaa kasaria ja väritys outo. Päävärit ovat sininen ja kulta, joka näyttää keltaiselta niin, että ensimmäinen assosiaatio on Ruotsin lippu.

Osin päällekkäin ängetyistä pienestä ja isosta S-kirjaimesta voi tulla mieleen myös erään keskieurooppalaisen maan 1920-luvulla muodostetun sotilaallisen puolueorganisaation lyhenne.

Logo on täysin toista maata kuin kokoomuksen, keskustan, vihreiden, RKP:n ja SDP:n tyylikkäät symbolit.

Niissä on kukkia ja leppäkerttuja sekä sommittelua, josta näkee oikopäätä, että mainostoimisto on ollut asialla. Palavereja on pidetty ja kahvia ja kampaviinereitä nautittu – ehkä myös tuulihattuja ja pari lasillista valkoviiniä.

”Perussuomalaisten logo ei haise, maistu eikä näytä mainostoimistolta. Siinä ei ole mitään tekemällä tehtyä.”

Mutta (ja tämä on iso mutta): perussuomalaisten logo toimii! Se on voittajalogo!

Tuskin kukaan koskaan pohtii sen syvintä olemusta, mutta alitajunnan tasolla sinikultainen PerusS tulee kansalaisten tykö samalla samaistuttavalla aaltopituudella kuin puolueen sanoma.

Se on kömpelyydessään rehellinen ja juuri sellainen, jonka tavallinen taavi värkkäisi vanhentuneella tietokoneohjelmalla.

Perussuomalaisten logo ei haise, maistu eikä näytä mainostoimistolta. Siinä ei ole mitään tekemällä tehtyä. Vihreä hipsterismi, yläluokkainen hifistely ja monimutkainen poliittinen jargon ovat siitä yhtä kaukana kuin Parkano Pariisista.

Asetelmassa on jotakin samaa kuin menneiden vuosikymmenten suomalaisessa viihdekulttuurissa.

Vaikka kansalle tarjottiin kaikenlaista taide-elokuvaa, ARS-näyttelyä ja jazzia, niin menestyjiä olivat Uuno Turhapuro ja Iittalan naivismi sekä Irwin Goodmanin Poing poing poing, Kun ei rahat riitä ja Haistakaa paska koko valtiovalta.

Perussuomalaiset toi simppeliyden politiikkaan.

Itse asiassa perussuomalaisten logo on mainosmiehen suunnittelema.

Se kävi ilmi, kun puolue tyypilliseen tapaansa riitautui. Perusuomalaisiin aikaisemmin kuulunut Pekka Sivonen kertoi suunnitelleensa vastaavan tavaramerkin itselleen jo 1970-luvulla.

Sivonen haki tavaramerkilleen vuonna 2008 käyttöoikeutta, mutta perussuomalaiset vei asian korkeimpaan hallinto-oikeuteen saakka. Oikeus päätyi vuonna 2013 puolueen kannalle. Sivosen hakemus hylättiin.

Tässä yhteydessä kävi ilmi, että logon suunnitteli vuonna 2003 Jukka Jusula. Hän on mainosyrittäjä, joka toimi puolueessa aikoinaan puheenjohtaja Timo Soinin neuvonantajana ja puhemies Maria Lohelan erityisavustajana.

Kesällä 2017 Jusula erosi perussuomalaisista näyttävästi kesken IL-TV:n Sensuroimaton Päivärinta -lähetyksen.

Pohjois-Satakunta on perussuomalaisten ydinaluetta. Kankaanpään pappismiehet Jari Koskela ja Anssi Joutsenlahti vetivät puolueen voittoon vuoden 2012 kunnallisvaaleissa.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion uusimmat

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut