Haastattelija: Pahoittelumme, että rekryprosessimme kesti oletettua kauemmin. Joulukuussa lähettämäsi kesätyöhakemuksen käsitteleminen kesti meillä neljä kuukautta. Miltäs se epätietoisuudessa eläminen tuntui?
Työnhakija: Oikein hyvältä, kiitos kysymästä. Nöyränä kesätyönhakijana ymmärrän, että työnantaja saa vaatia minulta kaikkea mutta omilla oikeuksillani ei ole niinkään väliä. Olen onnekas voidessani sanoa, että pääsin 400 hakijan joukosta työhaastatteluun.
H: Nimenomaan! Ajattelepa niitä 390 hakijaa, joille jäi lähettämättä ” valintamme ei valitettavasti kohdistunut sinuun” -sähköposti. Se olisi sentään vähintä, mitä voisimme tehdä. Hupsista, he varmaan elättelevät vieläkin toivoa haastatteluun pääsystä. No mutta, kerrohan itsestäsi!
T: Olen 22-vuotias ja minulla on 20 vuoden työkokemus tämän alan osaamista vaativista työtehtävistä. Rakastan työskennellä markkinarattaiden puristuksessa tulostavoitteiden painaessa hartioitani. Vaillinainen perehdyttäminen ei myöskään minua haittaa, tuleepahan opittua kantapään kautta, kantapäät verillä ja verenpaine korkealla.
H: Mahtavaa! Entä mitkä ovat huonot puolesi?
T: Nolottaa oikein myöntää, mutta kerran laitoin asiakkaalle menevään sähköpostin lopetustervehdykseen pilkun, vaikkei siihen pilkkua kuuluisi!
H: Olet siis perfektionisti ja suorittaja?
T: Auttaako se minua saamaan tämän paikan?
H: Kyllä, koska omanarvontuntonsa työnsä laatuun ja tehokkuuteen liittävistä työntekijöistä saa parhaiten piiskattua irti koko potentiaalin ja vähän ylikin. Silti heille jää vieläkin tunne, että heidän pitäisi tehdä vielä enemmän, vielä paremmin. Rakastamme tuollaista luonteenlaatua!
T: Aivan, olen ehdottomasti sekä perfektionisti että suorittaja.
””Rakastan työskennellä markkinarattaiden puristuksessa.
H: Loistavaa! Voit varmaankin työskennellä milloin tahansa?
T: Ehdottomasti! Olen valmistautunut työskentelemään tässä ”kesä” työssä maaliskuusta syyskuuhun uhraten itseni viimeiseen pisaraan saakka uusliberalismin alttarille.
H: Vaikutat juuri siltä henkilöltä, jota etsimme! Ymmärräthän, että opiskelijoille maksamme niin vähän kuin vain voimme.
T: Ymmärrän hyvin houkutuksenne hyödyntää halpaa työvoimaa. Kokemus tästä työstä on kuitenkin kultaakin arvokkaampaa, paitsi kullalla voisin varmaankin maksaa inflaation kohottamat laskuni. Noh, ei jäädä lillukanvarsiin. Tärkeintä on, että voin ensi vuonna puskea kyynärpäilläni omaa arvoaan kunnioittavat työnhakijat pois ryhmähaastatteluista tämän työkokemuksen ansiosta!
H: Paikka on sinun!