Tätä kolumnia kirjoittaessani äänestys oli yhä käynnissä, enkä siten tiennyt äänestystulosta.
Sen kuitenkin tiedän, että oli vaalien tulos mikä hyvänsä, edessä lienevät hankalat hallitusneuvottelut ja liuta vaikeita päätöksiä.
Talouden tasapainottaminen tarkoittaa kylmää kyytiä poistuttaessa velkaantumisen tieltä, mutta se on hinta, jonka maksamme edeltäjien tuhlailusta. Se on myös pakollista, jotta voimme tehdä ympäristölle ystävällisempiä, kestäviä ratkaisuja ja jotta yritykset kykenevät osallistumaan tuotteiden kehitystyöhön.
Kestävyysvajeen taittamisessa on menojen priorisoinnin ohella tärkeää turvata teollisuutemme kustannuskilpailukyky ja investointiympäristö uusien investointien houkuttelemiseksi. Siksi tulevan eduskunnan pitää ottaa selkeän kielteinen kanta Suomelle haitalliseen EU-sääntelyyn, kuten energiatehokkuusdirektiiviin tai sosiaaliseen ilmastorahastoon, puhumattakaan metsäpolitiikasta, joka tulee pitää kansallisissa käsissä. Tärkeää on asettaa oma kansa ensin ja turvata kansalaisten ostovoima.
Yksi suurimpia huolenaiheita vaalikentillä oli terveydenhuollon kriisi. Kansalaiset toisensa jälkeen kertoivat kauhutarinoita, miten ovat olleet jonoissa ja saamatta hoitoa kuukausia, jopa vuosia. Aihe jopa suututtaa. Eivätkö suomalaiset maksa korkeita veroja juuri siksi, että hoitoon päästään, kun sitä tarvitaan?
Terveydenhoidon kriisi kaipaa pikaista apua, eikä se apu löydy pelkästään ulkomailta. Arvostus hoitajia kohtaan on saatava oikealle tasolle, lääkärien koulutusmääriä on kasvatettava ja hyvinvointialueuudistuksen lisäämästä byrokratiasta ja hallinnosta, sekä poliittisen koneiston tukemisesta on karsittava resursseja suoraan hoitopalveluihin.
Positiivisiakin näkymiä on. Satakunnalle tärkeät teollisuuden alat voivat alueellisesti hyvin, ja edellisen Porin kaupunginjohtajan aloittama työ Porin houkuttelevuuden edistämiseksi saa jatkoa uuden kaupunginjohtajan voimin. Porin vetovoimaisuus pelaa koko maakunnan pussiin.
Vaikka ajat ovat vaikeat, puoluerajat ylittävällä kansanedustajien yhteistyöllä on toivottavissa ainakin Satakunnan osalta vehreät näkymät koko Suomelle. Onhan Satakunta kokoaan suurempi maakunta niin viennissä, kuin ruuantuotannossa – ainakin jos lukuja katsoo.