Pori on Suomen paras paikka pelata jääkiekkoa keväällä – Tunnelma koostuu aivan muista asioista kuin jatkuvasta laulamisesta

Isomäki on hieno tarina, kuten ex-jääkiekkoilija Pekka Saravo asian osuvasti muotoili.

”Kaikki se 6 150 henkeä tulee pitämään sinne ääntä. Monessa paikassa on hyvät fanikatsomot ja muut ovat sitten vähän rauhallisemmin. Porissa, ensimmäisestä pudotuspelikierroksesta lähtien, noustaan seisomaan kaikissa tiukoissa tilanteissa ja maaleissa. Suomen mittakaavassa en ole toiseen samanlaiseen meininkiin törmännyt.”

Näin kuvailee CMoren jääkiekkoasiantuntija ja entinen pelaaja Pekka Saravo Porin Isomäki-areenan tunnelmaa pudotuspelikevään aikana MTV:n verkkosivuilla. Saravo tietää, mistä puhuu. Hän oli ottavana osapuolena todistamassa Ässien mestaruutta kymmenen vuotta sitten Tapparan pelipaita yllään.

Porin ainutlaatuisen tunnelman ydin on juuri tuossa Saravon luonnehdinnassa. Monessa paikassa on hyvät, Poriakin paremmat ja äänekkäämmät faniosastot ja -katsomot, mutta siihen se tunnelma sitten jääkin. Porissa mylvii koko areena – valtava ja äänekäs seisomakatsomo kapellimestarinaan.

On ihan mukavaa, että monella paikkakunnalla pieni tai vähän isompikin kannattajaryhmä jaksaa laulaa koko pelin ajan omia kannustuslaulujaan. Se luo tunnelmaa, kun muuta ei ole tarjolla. Ilman sitä vain maalit ja mahdollisesti jäähyt saisivat aikaan jonkinlaisia tunnereaktioita yleisössä. Se nähtiin viimeksi keskiviikkona Tampereella.

Minulle aitoa tunnelmaa edustavat kuitenkin aivan muut tekijät kuin jatkuva laulaminen tilanteesta ja tuloksesta riippumatta. On jopa hieman kiusallista, kun yleisö ei elä pelin mukana, vaan jatkaa vain laulamistaan välittämättä siitä, mitä kaukalossa tapahtuu.

Isomäki on hieno tarina.

Isomäki-areenassa ei tarvitse laulaa tauotta. Pori on Suomen paras paikka pelata jääkiekkoa kevään pudotuspeleissä.

Porissa ei tarvita hienoja lyriikoita ja tasaisesti päässä soivia kertosäkeitä. Tarvitaan rosoisia huutoja, jotka menevät vastustajan ihon alle ja sekoittavat pelaamista. Sellaisia, jotka jo alkulämmittelyssä saavat vierasjoukkueen pelaajan olon epävarmaksi ja kotijoukkueen lentämään luistimilla.

Tunne on todellakin läsnä, kun areenan ravintolapöydissä isketään nyrkkiä valkoisen pöytäliinan pintaan ja aitioissa pompitaan tasajalkaa. Sivuverkkoon osuva kiekko voi saada väkimassan sekoamispisteeseen ja taklaustilannetta ennakoiva nouseva huuto katsojien karvat pystyyn.

Se on sitä eläytymistä ja huuman mukana elämistä, missä Isomäki-areenan yleisö on kiistatta Suomen paras, hieman outo ja uniikki. Se potkaisee jokaista läsnäolijaa takaraivoon kuin Jesse Joensuun tulinen lämäri.

Omiin tulleen takaiskun jälkeen on lupa olla hetki hiljaa ja kerätä kiukkua seuraavaa huutomyrskyä varten. Ei tarvitse laulaa.

Kaikkea tätä on aito tunnelma, jonka ydintä lähimmäs pääsee Porissa pudotuspelien aikana. Siinä ei laulaminen auta, kun yleisö piiskaa omiaan repimään, raastamaan ja runnomaan.

Kuten ex-kiekkoilija Pekka Saravo asian osuvasti kiteytti: Isomäki on hieno tarina.

Kirjoittaja on toimituspäällikkö.

Tarina jatkuu: Ässät–Ilves, Liigan puolivälierien neljäs kohtaaminen perjantaina Isomäki-areenassa kello 18.30.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion uusimmat

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut