On monta tapaa tehdä poliittinen itsemurha. Minulle loppua on ennustettu lukuisia kertoja. Useimmiten syynä on ollut epämiellyttävien totuuksien puhuminen.
Varmimmillaan urani päättymistä ennustettiin, kun esitin eduskunnan verojaoston puheenjohtajana asuntolainan korkovähennysoikeuden poistamista. Pyhänä pidettyyn asuntovelallisten etuoikeuteen ei olisi saanut koskea.
En vain pitänyt reiluna, että yleensä varakkaampia omistajia suosittiin vuokra-asujien kustannuksella. Vuokra-asuminen on ketterämpi asumismuoto työvoiman liikkuvuuden kannalta. Vähennys kannusti myös holtittomaan velanottoon.
Vähennysoikeuden poistaminen on koskettanut lukuisia suomalaisia. Viime vuosina juuri kukaan ei ole perään haikaillut – lukuun ottamatta kannatusalhosta kärsivän keskustapuolueen puheenjohtaja Annika Saarikon epätoivoista koepalloa. Tämän rakenteellisen uudistuksen vaikutus valtiontalouteen on ollut näkökulmasta riippuen pahimmillaan tai parhaillaan 2 miljardin euron luokkaa.
Lähes yhtä dramaattisena on pidetty esityksiä kiinteistöverotuksen rakenteen uudistamisesta ja toisaalta kiristämisestä. Vero on luonteeltaan varallisuusvero, johon voi itse vaikuttaa. Ökytalossa asuvalla on varaa maksaa siitä myös veroa. Veronmaksajan kannalta on harmillista, että kiinteistöveroa on lähes mahdoton kiertää.
Ilman kiinteistöveron tason korottamistakin lakia on välttämätöntä muuttaa. Nykyisellään veroperusteet ovat samat Espoon hienostoalueilla ja Karvian peräniityllä. Ei ole yllätys, että pääkaupunkiseudulla, josta moni vaikutusvaltainen päättäjä tulee, verouudistusta vastustetaan.
Verotuksessamme on lukuisia aukkoja ja poikkeuksia. Kliseistä on puhua listaamattomien yrityksen verotuksesta, jota on jatkuvasti kiristetty tai pääomatuloverosta, josta on kiristämisen lisäksi tehty progressiivista. Haittaverot ja paheiden verotus ovat monesta syystä perusteltuja ja pieniä puroja myös verokertymässä, mutta isot rahat liikkuvat arvonlisäverossa.
Valtion arvonlisäverokertymä oli edellisenä vuonna 24 miljardia euroa ja kaikkien kulutusverojen osuus 34 miljardia euroa. Samaan aikaan tuloveroja maksoimme 39 miljardia euroa. Arvonlisävero on tai olisi keino lapioida rahaa valtion kassaan sen sijaan, että nyt rahaa lapioidaan ulkomaisilta lainanantajilta korkealla korolla.
Alennettujen verokantojen korottamista vastustetaan tavanomaisimmin sillä, että köyhällä ei ole varaa maksaa enemmän. Totta, mutta rikkaalla on.
Kun rikas käy ruoka- tai vaatekaupassa, ostoskoriin tuppaa kertyä arvokkaampia tuotteita, joista maksetaan veroa hinnan mukaan. Vähävaraisille on sellaisiakin tukimuotoja, joita hyvätuloisille ei tarvitse jakaa.
Tästä voimme palata otsikkoon. Koskematta kokonaisveroasteeseen tai olematta veropopulisti, miljardinkin siirto työn verotuksesta muihin verolajeihin onnistuu helposti.
Kirjoittaja on porilainen asianajaja, varatuomari, kaupunginvaltuutettu (kok.), kaupunginhallituksen 1. varapuheenjohtaja, maakuntahallituksen varapuheenjohtaja ja aluevaltuuston puheenjohtaja.