Suomea hehkutettiin Pohjolan Japanina 1980-luvulla. Japania pidettiin esikuvana onnistuneen jälleenrakennuksen ja vahvan talouden ansiosta.
Olemme jälleen Japanin tiellä, mutta nyt vähemmän mairittelevasti väestönkehityksen vuoksi. Suomi kuuluu Japanin, Etelä-Korean, Italian ja Portugalin ohella nopeimmin ikääntyvien maiden joukkoon.
Japanin pääministeri Fumio Kishida toi esille painavan varoituksen, joka on tärkeä myös Suomelle. Pääministerin mukaan maan alhainen syntyvyys ja ikääntyvä väestö ajavat maan kuilun partaalle. Väestökriisin vuoksi on yhä vaikeampi ylläpitää yhteiskunnan itsestäänselvinä pidettyjä palveluita ja toimintoja.
Japani yrittää ratkaista ensisijaisesti alhaisen syntyvyyden ongelmaa. Lapsiin panostetaan monin eri tavoin. Lisäksi ikääntyvän väestön haastetta ratkaistaan teknologian avulla. Sokea piste on maahanmuutto, jota rajoitetaan ja estetään kaikin tavoin.
Japani on hyvin varoittava esimerkki Suomelle.
Nimittäin nousevan auringon maan nimellinen BKT on polkenut paikallaan 1990-luvulta alkaen ja valtionvelka on noussut yli 250 prosenttiin BKT:sta. Velkaosuus on yli neljä kertaa suurempi kuin Suomessa. Kriisiä syventää valittu totaalinen rajat kiinni -maahanmuuttopolitiikka, josta perussuomalaiset voivat vain unelmoida.
Suomen etu Japaniin verrattuna on avoimempi maahanmuuttopolitiikka. Se tasapainottaa alhaisen syntyvyyden ja väestön ikääntymisen aiheuttamia ongelmia sekä kroonistuvaa työvoimapulaa.
Suomi ei ole toistaiseksi väestökriisissä, mutta huolestuttavaa on ajautuminen muista Pohjoismaista poikkeavalle uralle.
Uusimmat vuoden 2022 väestötilastot olivat sanalla sanoen järkyttävät. Elävänä syntyneiden lasten määrä tipahti 1860-luvun nälkävuosien tasolle. Kokonaishedelmällisyysluku oli alhaisin vuoden 1776 jälkeen, josta tilastohistoria alkaa. Kuolleiden määrä nousi suurimmaksi sotien jälkeen. Vain 33 kunnassa syntyi ihmisiä enemmän kuin kuoli.
Onni tai onnettomuus näkökulmasta riippuen on se, että työ- ja koulutusperustainen maahanmuutto nousi viime vuonna tilastohistorian suurimmaksi.
Tämä voi kuulostaa pahasti 1930-luvulta, mutta mielestäni Suomessa on suuri tarve kansalliselle väestöpolitiikalle. Väestöpolitiikan kautta voidaan hakea samanaikaisesti ratkaisuja moneen polttavaan asiaan, joissa työvoima-, talous- ja väestökysymykset kytkeytyvät yhteen.
Jalkapalloa on vaikea pelata ilman palloa tai jääkiekkoa ilman kiekkoa. Kaikki kiertyy toisin sanoen viime kädessä rahaan. Se taas johtaa väistämättä (arvo)valintoihin. Siksi tarvitaan parlamentaarista väestöpolitiikkaa!
Kirjoittaja on alue- ja väestönkehityksen asiantuntija ja valtiotieteen tohtori sekä Porin kaupunginvaltuutettu (vihr, sit).