Voisiko suositun rauha-sanaston seuraava tulokas olla koulurauha?

26.1. 3:00

Aikakautemme muotisanat kasvurauha ja kehorauha ovat vakiinnuttaneet asemansa nykykielessä, ja niitä pidetään aktiivisesti esillä esimerkiksi sosiaalisessa mediassa. Joulurauha julistetaan vuosittain Suomen Turusta valtakuntamme televisio- ja radiolähetysten välityksellä jokaiseen kotiin.

Kirjailija Raisa Omaheimo laajensi rauha-sanastoa joulun alla (Yle.fi 20.12.) lisäämällä siihen jouluruokarauhan. Omaheimon mukaan jouluruokarauha tarkoittaa, ettei omia syömisiä tai ruokavalintoja tarvitse juontaa.

Tammikuun salaattikuuri tai ”uusi vuosi, uusi kuntosaliohjelma”-ajattelutapa eivät ole tarpeellisia selityksiä tai johdantoja ruokavalinnoille, saati annoskoolle. Jokaisen suhde ruokaan on jokaisen henkilökohtainen asia.

Tämän kolumnin seurauksena uusin tulokas rauha-sanastoon on koulurauha. Yhdyssana, joka rakentuu määriteosastaan koulusta ja perusosastaan rauhasta. Tutkiaksemme koulurauhaa pintaa syvemmältä, on se jaettava osiin.

Norjalainen sosiologi ja Oslon Rauhantutkimusinstituutin perustaja Johan Galtung on kehittänyt teorian positiivisesta ja negatiivisesta rauhasta. Negatiivinen rauha on Galtungin teorian mukaan sotatilan poissaoloa ja positiivinen rauha on sotaan mahdollisesti johtavien syiden poissaoloa.

Vaikka teorian ytimessä onkin rauhan yhteys sotatilaan, voi kumpaakin niistä löytää myös koulumaailmasta. Koulurauhan näkökulmasta negatiivisen rauhan voi kuvitella olevan kiusaamisen poissaoloa koulujen käytäviltä. Kokemus kiusaamisen poissaolosta on kuitenkin riippuvainen siitä, keneltä sen havaitsemisesta kysytään.

Negatiivisesta rauhasta koulumaailmassa emme siis voi haaveilla ennen kuin positiivisen rauhan saavuttamiseksi on tehty sankoin määrin töitä. Kiusaamiseen johtaviin syihin on alettu kiinnittämään huomiota.

Satakunnan Kansa uutisoi viime marraskuussa (SK 4.11.) neljän satakuntalaiskunnan etsivän ratkaisuja koulujen viihtyvyyden lisäämiseksi koulutukihenkilöiden avulla.

Ylimääräiset ja helposti lähestyttävät silmäparit koulujen käytäville ovat koulurauhan rakentamisen kannalta erinomaisia tukipilareita. Tukihenkilöiden läsnäolon vaikutuksesta kouluarkeen tehdään toivottavasti tutkimustyötä, jotta vastaisuudessakin olisi yhä enemmän keinoja kouluarjen turvaamiseksi. Parempi viihtyvyys tarkoittanee parempaa kouluarkea.

Koulurauhan saavuttamiseksi oppilaitakin voitaisiin aktivoida. Ehdotan järjestelmää, jossa oppilaille annettaisiin mahdollisuus raportoida havaitsemistaan kiusaamistilanteista nimettömästi vaikka paperilappuja käyttäen. Lappulaatikoiden läpikäynti olisi henkilökunnan vastuulla tietyin väliajoin.

Kun kynnys kiusaamisesta ja muista häiriötilanteista ilmoittamiseen madaltuisi, oltaisiin askel lähempänä koulurauhan saavuttamista.

Kirjoittaja on 19-vuotias ylioppilas Euran Hinnerjoelta.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osion uusimmat

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut