Ei ole kummoinen ongelma, jos lapsesi ei pääse kyykkyyn

Hyvä fyysinen toimintakyky on läheistä sukua sille, että lapsi jaksaa käydä koulussa ja keskittyä. Yhtälöä kannattaisi pohtia, kun taivastelee koululaisten kasvaneita poissaolojen määriä tai romahtaneita Pisa-tuloksia.

22.1. 5:00

Hannu Pitkäranta

Vuodenvaihteessa kauhisteltiin Move-tutkimustuloksia ja niistä ehkä suurimpaan ääneen sitä, että koululaiset eivät pääse kyykkyyn. Tosi on, ettei osa pääse, mutta kauhistelu kertoo lähinnä muistin lyhyydestä.

Kyykkyongelmista on uutisoitu jo vuosia. Kaiketi siitä saakka, kun joku keksi sellaista mitata.

Otsikkotasolla maailmankuvansa rakentavat sanovat, että kaikki johtuu koululaisten huonosta fyysisestä kunnosta ja älypuhelimista. Tosiasiassa kyykyn tekeminen on vaikeaa myös monelle jalkapallojuniorille ja muille urheileville lapsille.

Kunto voi olla hyvä, mutta esimerkiksi lonkan ja nilkan liikkuvuus ei. Syitä edelliselle löytyy ainakin siitä, että kouluiässä liikkuminen ei usein ole riittävän monipuolista. Ennen kouluvuosia suunnilleen jokainen napero kyykkii hiekkalaatikolla sujuvasti.

Kyykkyongelmista saa kivan päivittelyn aiheen, vaikkei suuri osa aikuisistakaan pääse sellaiseen asentoon kuin Move-mittauksissa edellytetään. Kyykkykyvyttömyys ei itsessään tee elämästä kovin hankalaa. Moni muu Movessa selviävä murhe tekee.

Move-mittaustuloksilla selvitettiin viides- ja kahdeksasluokkalaisten oppilaiden kestävyyttä, nopeutta, voimaa, liikkuvuutta ja motorisia perustaitoja sekä havaintomotorisia taitoja.

Lopputuloksista selviää, että noin 40 prosentilla oppilaista fyysinen toimintakyky on tasolla, joka voi vaikeuttaa arjessa jaksamista.

On tulkintakysymys, kuinka pitkälle pitää jaksaa juosta, montako kertaa punnertaa tai saada pallo kiinni, jotta toimintakyky on arjen vaatimalla tasolla. Tosiasia kuitenkin on, että liian monella lapsella ja nuorella kunto on huono.

Hyvä fyysinen toimintakyky on läheistä sukua sille, että lapsi jaksaa käydä koulussa ja pystyy keskittymään vaadittavalla tavalla. Yhtälöä kannattaisi pohtia, kun taivastelee koululaisten kasvaneita poissaolojen määriä tai romahtaneita Pisa-tuloksia.

Kouluvuosien jälkeen nykylasten jaksamisongelmat valuvat työelämään. UKK-instituutin laskelmien mukaan liikkumattomuus aiheuttaa jo nyt Suomessa vuosittain miljardien kustannukset.

Tasa-arvoisin ensiapu lasten liikuntaongelmaan on lisätä koulujen liikuntamäärää. Nyt liikuntaa on keskimäärin 63 tuntia vuodessa, mikä tarkoittaa käytännössä suunnilleen 1,5 tuntia viikossa.

Koululiikunta ei koko ongelmaa ratkaise, mutta lähiviikkoina on hyvä muistaa, että opetustoimesta ja koulutuspolitiikan linjoista päättää eduskunta. Liikunnasta ja urheilusta ei ole tavattu vaalilupauksia jaella, mutta nyt saattaa olla toisin.

Koululiikunnan lisäksi lasten mielekkäät harrastusmahdollisuudet tulevat lähemmäs eduskuntaa, koska liikunnan ja huippu-urheilun kytkös Veikkauksen rahapelituottoihin puretaan vuoden lopussa. Jatkossa rahoituksesta päätetään osana valtion budjettivalmistelua.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion uusimmat

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut