Köyhä mies kuolee kymmenen vuotta aiemmin kuin rikas – suuret terveyserot ovat hyvinvointivaltion häpeäpilkku

10.1. 3:00

Hyvinvoinnin tasa-arvo ei ole tavoittanut pohjoismaista hyvinvointivaltiota, sillä Suomessa on suuret terveyserot pienituloisten ja hyvin toimeentulevien välillä. Kun terveyseroja mitataan odotettavissa olevalla eliniällä, on ero köyhän ja hyvätuloisen miehen välillä kymmenisen vuotta ja naisilla viisi vuotta. Eroa on myös siinä, kuinka paljon terveitä elinvuosia on edessä, kokemuksensa mukaan hyvätuloiset miehet saavat elää terveenä keskimäärin seitsemän vuotta enemmän.

Syitä siihen, miksi köyhä kuolee nuorempana on monia. Suurituloiset käyttävät terveyspalveluita enemmän suhteessa tarpeeseen ja kansalaisten välillä on eroja siinä, kuinka nopeasti perusterveydenhuollon piiriin pääsee. Pienituloinen kuolee useammin syihin, joihin olisi voitu vaikuttaa oikea-aikaisella hoidolla. Jotain selittyy myös perintötekijöillä, mutta suurin syy löytyy kuitenkin elintavoista ja -oloista.

On syytä muistaa, että tilastot yleistävät, eikä kenenkään tuloluokka kerro hänen elintavoistaan mitään. On paljon hyvinkin terveellisesti eläviä pienituloisia ja paljon sairastavia rikkaita. Mutkat suoristaen ja yleistäen vaikuttaisi kuitenkin siltä, että rikkaat syövät terveellisemmin, tupakoivat vähemmän, käyttävät alkoholia kohtuullisemmin ja liikkuvat enemmän. Tämä puolestaan selittyy pitkälti jo lapsuudessa opituilla ja totutuilla tavoilla.

Koska syyt ovat moninaiset, myös ratkaisuja tarvitaan monella tasolla. Laadukkaan varhaiskasvatuksen takaaminen ja terveellisiin ruokailutottumuksiin kannustava kouluruokailu ohjaisivat opittua tapoja terveellisempään suuntaan. Liikunnan lisääminen lasten arjessa esimerkiksi välitunneilla ja harrastusmahdollisuuksien lisääminen myös pienituloisissa lapsiperheissä auttavat liikunnallisen elämäntavan omaksumiseen myös aikuisena.

Hintojen nousu on heikentänyt lapsiperheiden tilannetta, ja köyhyydessä elää nyt arviolta noin 130 000 lasta, kun vuosi sitten lukema oli lähempänä sataa tuhatta. Vaikutukset ovat kauaskantoisia, sillä sydän- ja verisuonitautien lisäksi lapsiköyhyys altistaa monille terveyshuolille. Nyt on esimerkiksi todettu lapsuuden huono-osaisuudella olevan yhteys muistisairauden riskiin.

Monet terveyseroja kaventavat ratkaisut, esimerkiksi sosiaaliturvan osalta, tehdään valtakunnan tasolla ja toisaalta kunnilla on suuri rooli ennaltaehkäisevässä työssä. Myös hyvinvointialueiden on panostettava terveyserojen kaventamiseen.

Kattavat sosiaalipalvelut ja perhetyön riittävät resurssit ovat avainasemassa, mutta myös peruspalveluiden saavutettavuuteen on panostettava. Asiakasmaksut eivät saa olla hoidon saannin esteenä, eikä hoitoon pääsyä pidä joutua odottamaan kohtuuttomasti. Toimivat, matalan kynnyksen mielenterveyspalvelut ennaltaehkäisevät vakavampia ongelmia ja pidentävät työuria. Hyvinvoiva mieli jaksaa huolehtia myös kehostaan paremmin ja siten mahdollistaa köyhällekin parempia elinvuosia.

Kirjoittaja on porilainen kaupunginvaltuutettu (vas.).

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osion uusimmat

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut