Painoni nousi vuodessa vajaat kymmenen kiloa – kahdeksassa viikossa laihdutin kolme, nyt painan lähtötilannetta enemmän, miten siinä niin kävi?

Ylipaino on suhteellinen käsite. Jos sinulla on hyvä olo ja viihdyt kropassasi, niin kaikki on hienosti.

11.12.2022 5:00

Kesän alussa huomasin sen konkreettisesti. Kroppa oli muuttunut. Yhtenä syynä oli vaihdevuodet: keskivartalo oli saanut talven aikana uuden mallin. Toinen merkittävämpi syy oli ylenpalttinen syöminen: hain ruuasta mielihyvää, mikä pahinta minusta oli tullut yösyöjä.

Inhosin olemustani. En voinut hyvin. Silti en saanut tehtyä asian eteen mitään.

Elokuussa tuli mitta täyteen. Sain yhdistettyä tahdon ja voiman. En tiedä mistä nuo kaksi löytyivät. Vyötärön seudulta todennäköisesti.

Söin alkuun 1 200 kaloria päivässä. Ensimmäinen viikko oli todella helppo. Olo oli kevyt, sokerituotteiden aiheuttama sumuisuus väistyi. Söin tarkoituksella alkuun liian niukasti. Ikään kuin nollasin tilanteen.

Toisella viikolla piti lisätä pari sataa kaloria per päivä, sillä muutamalla liikuntakerralla tunsin heikotusta. Tuntemukset tasaantuivat ja noin 1 500 kalorin päivätahti tuntui sujuvan.

Paino väheni silti tuskaisen hitaasti. Ennen vaihdevuosia olisi housunvyötärö löystynyt samalla ohjelmalla jo parissa viikossa. Nyt siihen meni neljä viikkoa.

Sitten tulivat synttärini. Ajattelin, että pieni pussi karkkia palkkioksi olisi ihan okei. Suuri, suuri virhe. Riippuvuuteni makeaan heräsi saman tien. Söin päivän aikana 600 grammaa karkkia, joista puolet samalla pakolla ja ahmimisella kuin aiemmin. Istuin yön vessassa.

Tuosta alkoi loiva, aaltoileva ja kiihtyvä alamäki.

Seuraavat neljä viikkoa pystyin vielä jotenkuten rajaamaan makeiset viikonloppuun. Ruokien suhteen noudatin tiukkaa ohjelmaa ja treenasin kovaa.

Kahdeksan viikon kohdalla paino oli pudonnut kolme kiloa. Tahti oli terveellinen, mutta tunsin miten homma alkoi valua hallinnasta. Makean himo vei yhä useammin voiton.

Talviaikaan siirtyminen oli lopullinen niitti. Pimeys imi minut edellisten vuosien tapaan parin viikon ”koomaan” ja sitä piti luonnollisesti hoitaa syömisellä. Sillä tiellä olen edelleen.

Ylipaino on suhteellinen käsite. Jos sinulla on hyvä olo ja viihdyt kropassasi, niin kaikki on hienosti. Ei ole merkitystä kertooko painoindeksisi ylipainosta tai mikä on käyttämäsi vaatekoko.

Itse en ole tällä hetkellä sinut kroppani kanssa. Hyväksyn jo iän tuoman muutoksen, mutta tätä löysää ylipainoa en.

Syksyn projekti opetti paljon: pystyn melko helposti syömään terveellisiä ja kevyitä aterioita. Ruoka siis ei ole ongelma, vaan sokerituotteet. Kuten alkoholistilla yksi ryyppy, minulla yksi karkki laukaisee mekanismin. Jos ei heti, niin pian.

Olen silti toiveikas. Uusi yritys kohti vähemmän makeaa elämää alkaa jälleen tammikuussa. Niin kuin monella muullakin.

Kerron sitten keväällä, miten kävi.

Kirjoittaja on toimituspäällikkö, jonka kolumnikuva pitäisi uusia.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion uusimmat

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut