Suomen suurin muuttoliike on muuttoliike taivaaseen

16.11. 3:00

Tilastokeskuksen tammi-syyskuun väestötilastot pysäyttivät. Kuolleiden määrä ylitti syntyneiden määrän noin yhdeksässä kymmenestä kunnasta. Väestö vähenee useimmissa kunnissa Eero Holstilaa lainaten ensisijaisesti kuolleiden enemmyyden eli ”taivaaseen suuntautuvan muuttoliikkeen” vuoksi.

Vaikka ”maallinen muuttoliike” vie väestöä suurille kaupunkiseuduille, vaikuttaa ”taivaallinen muuttoliike” vielä enemmän useimpien kuntien väestönkehitykseen.

Muutos on ollut järisyttävä yhdessä sukupolvessa. Syntyneiden määrä ylitti kuolleiden määrän vielä kahdessa kolmesta kunnasta 1980- ja 1990-luvuilla ja yhdessä kolmesta kunnasta 2000- ja 2010-luvuilla. 2020-luvulla syntyneiden enemmyys on ollut plussalla enää yhdessä kuudesta kunnasta.

Kuluva vuosi jäänee väestöhistoriaan, sillä väestön uusiutumisluku näyttää romahtavan alhaisemmaksi kuin kertaakaan 246 vuoden tilastohistorian aikana.

Kehityksen karuutta kuvaa niin sanottu taivassuhdeluku. Pahoittelut itse keksimästäni mustan huumorin määreestä. Luku kertoo, kuinka monta syntynyttä lasta alueella on yhtä kuollutta kohden. Kuntien ääripäissä ovat Luoto Pohjanmaalla ja Luhanka Keski-Suomessa. Vuosina 2019–2021 Luodon taivassuhde oli 0,2 ja Luhangan 19,3. Luodossa syntyi viisi lasta yhtä kuollutta kohden, kun Luhangalla taas kuoli 19 ihmistä yhtä syntynyttä kohden. Joka toisessa kunnassa oli yhtä syntynyttä kohden vähintään kaksi kuollutta.

Satakunnan taivassuhde oli alhaisin Raumalla, Ulvilassa, Eurajoella ja Porissa, joissa yhtä syntynyttä kohden oli 1,4-1,7 kuollutta. Suhdeluku oli korkein Siikaisissa, Jämijärvellä ja Karviassa. Pohjois-Satakunnassa yhtä syntynyttä kohden oli enemmän kuin kolme kuollutta.

Kuolleiden enemmyys lienee jatkossa useimmissa kunnissa uusi normaali. Muuttovirtaa taivaaseen ei voi rajoittaa toisin kuin maan sisäisen tai kansainvälisen muuttoliikkeen liikkeitä. Vaikka koronakriisi toi väliaikaisen valonpilkahduksen usean kunnan muuttotaseeseen, kuolleiden enemmyys vetää asukaslukua lujaa alaspäin.

Risto Murto tiivistää vanhenevan väestön superhaasteet väestökatoon ja talouden tulevaisuuteen liittyvässä kirjassa Puuttuvat puoli miljoonaa. Hänen mukaansa Suomen vanhenevassa väestössä ei ole kyse vain talouden kasvuvauhdin hidastumisesta tai vaikeuksista rahoittaa yhä pienemmällä joukolla eläkkeitä ja hyvinvointipalveluita. Kyse on talouden lisäksi ylipäätään tulevaisuutta koskevasta uusiutumis- ja muutoshalusta.

Vanhenevaan väestöön, ja ylipäätään vanhenemiseen, liittyy sisäänrakennettu varovaisuus muutoksia kohtaan.

Suomen hyvinvointimalli joutuu jatkossa ankaraan stressitestiin talouden ja demografian armottoman kaksoishaasteen edessä. Selviytyminen edellyttää uusiutumiskykyä ja -halua niin koko maassa kuin Satakunnassa.

En näkisi pahana ripausta vallankumouksellista uutta ajattelua ja toisintekemisen henkeä konservatiivisen säilyttämisen sijaan.

Kirjoittaja on alue- ja väestönkehityksen asiantuntija ja valtiotieteen tohtori sekä Porin kaupunginvaltuutettu (vihr, sit).

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion uusimmat

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut