Porissa talojen julkisivut rakennetaan maltilla – sisällä voi olla parempaa seppälää, mutta sitä ei naapureille näytetä

1.11. 3:00

Suomi on toistuvasti todettu maailman onnellisimmaksi maaksi. Tutkitusti Porissa elävät Suomen onnellisimmat asukkaat. Miten tämä on mahdollista? #Porisuhdeneuvojan mukaan kukaan ei tiedä, mitä ja keneltä tutkimuksissa on kysytty.

Löysimme vastauksen jo alakouluiässä katsellessamme leikkipuiston keinuista ohi sauhuttavia Ladoja. Muistan sen kristallin kirkkaasti. Tuolloin pikkupoikien kesken harkitsimme tulevaisuutemme suunnitelmia. Ei Porista kannata lähteä muualle onnea etsimään, täällä pärjäämme vähemmälläkin. Samalla analytiikalla ja varmuudella ihmettelimme, miksi puutteesta kärsivät eivät myy hodareita kävelykadulla.

Kel onni on, se onnen kätkeköön. Tai kuten ystäväni Veli-Pekka Ketola aikanaan totesi: ”Porissa sulla menee hyvin niin kauan, kunnes sulla oikeesti menee hyvin.” Näin se menee yhä.

Porissa talojen julkisivut rakennetaan maltilla. Sisällä voi olla parempaa seppälää, mutta sitä ei naapureille näytetä. Täysin päinvastoin kuin vaikkapa Pohjanmaalla tai osassa pääkaupunkiseutua.

Porilainen kulttuuri ja omanarvontunto ovat mahdollisimman kaukana amerikkalaisesta unelmasta. Kenenkään arvoa ei mitata rahassa. Tämä on iskostettu takaraivoomme (tai ohimoon) viimeistään ensimmäisessä yöllisessä nakkikioskijonossa.

Otin valtavan riskin, kun jokin aika sitten ostin porilaisena poliitikkona saksalaisen auton. Puolustukseksi haluan sanoa, että käytettynä ja se hajosi heti kuukauden kuluttua kaupasta. Käyttöön päätynyt vanha fillarini toimi paremmin, se on suomalainen.

Porilaiset haluavat kuulua yhteen. Myös he, jotka ovat niin sanottuja parempiosaisia. Juttua heitetään statuksesta välittämättä ja statuksellekin saa nauraa. Yhdistäviä teemoja löytyy urheilusta ja merestä, ja jollei niillekään lämpene, aina voi haukkua raumalaisia.

Uskon, että myös porilainen perinne, nykytermein ja englanniksi sanottuna roustaaminen, luo pohjaa onnellisuudelle. Olemme tottuneet vyön alle lyömiseen ja oppineet nauramaan sille – ja itsellemme. #Porisuhdeneuvoja on siitä loistava osoitus.

Afrikassa työskenneltyäni kirjoitin käsitteestä Ubuntu. Ihmisen aikaansaannokset syntyvät yhtä lailla toisten vaikutuksesta kuin omasta tekemisestä. Uskon, että tämä on myös porilaisuuden ydintä.

Jälkikirjoitus: Näidenkin kolumnien ja muiden mielipidekirjoitusten kommentit nettipalstalla täytyy ottaa rakkaudella. Ne ovat sitä porilaista välittämistä jaloimmassa muodossaan.

Sampsa Kataja

Kirjoittaja on porilainen asianajaja, varatuomari, kaupunginvaltuutettu (kok.) ja kaupunginhallituksen 1. varapuheenjohtaja.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion uusimmat

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut