”Huolestuttavaa on erään kunnanjohtajan radikaali ilmaisu, jonka mukaan pienet kunnat odottelevat nyt niskalaukausta” – Kunnistako alueuudistuksen voittajia?

24.10. 3:00

Parin kuukauden päästä sosiaali- ja terveyspalvelut sekä pelastustoimi siirtyvät kunnilta hyvinvointialueiden vastuulle. Kunnallisveroprosenteista lähtee pois 12,64 prosenttiyksikköä. Yhteensä kuntataloudesta siirtyy siis noin 25 miljardia alueille.

Jatkossa sivistyspalvelut ovat kuntien suurin yksittäinen tehtäväkenttä. Sivistyspalveluissa onnistuminen on tärkeää, koska se vähentää sosiaali- ja terveyspalveluiden tarvetta.

Alueet ja kunnat ovat riippuvuussuhteessa keskenään. Kunnille jää myös tiettyjä ennaltaehkäiseviä tehtäviä, mikä hämärtää rajapintaa kuntien ja alueiden välillä.

Uudistuksen kaikkia kustannuksia ei vielä tiedetä. Se tiedetään, että uudistus oli jo alusta lähtien alibudjetoitu.

Alueet ovat ilmoittaneet tarvitsevansa ensi vuonna 1,5 miljardia, mutta tämä ei tule riittämään, koska palkkaharmonisoinnin kustannukset ovat auki ja inflaatio nostaa kustannuksia.

Lisäksi laskelmia on tehty kuntien ilmoittamien sote-menojen perusteella ja moni kunta on alibudjetoinut menojaan saadakseen maksimoitua valtionosuuksiensa määrän.

Uudistuksen todelliset vaikutukset kuntatalouteen alkavat selvitä aikaisintaan vasta syksyllä 2023. Tuleva vuosi on kuntataloudelle koronatuettujen vuosien tapaan vielä vahva, koska aiempien vuosien kunnallisverojen osuuksia tilitetään vielä 1,2 miljardia euroa.

On vielä huomattava, että kunnille osuu murrosvaiheessa paljon kustannuksia ja riskejä, joita ei valtion talousarvioissa ole huomioitu. Kunnat joutuvat esimerkiksi vielä vuodenvaihteen jälkeen ylläpitämään eräitä hyvinvointialueiden tietojärjestelmiä. Äärimmäisen kireän aikataulun vuoksi siirto kunnilta alueille ei tapahdu yhdessä yössä.

Nyt kun hyvinvointialueet ovat alibudjetoituja, ne joutuvat sopeuttamaan toimintaansa ja silloin on uhkana, että ensimmäisenä karsitaan perustason palveluista. Nämä leikkaukset kohdistuvat erityisesti pienempiin kuntiin. Jos hyvinvointialueet joutuvat puuttumaan palveluverkkoon tällä tavoin, se vaikuttaa kuntien vetovoimaan ja kuntatalouteen.

Huolestuttavaa on erään kunnanjohtajan radikaali ilmaisu, jonka mukaan pienet kunnat odottelevat nyt ”niskalaukausta”, ellei tarvittaviin toimenpiteisiin heti ryhdytä.

Kuntien kannalta on siis äärimmäisen tärkeää, että hyvinvointialueet kykenevät järjestämään lakisääteiset palvelunsa. Tämä luo vakautta myös kuntatalouteen ja turvaa koko kuntakentän elinvoimaa.

Seuraavalla hallituksella on edessään valtava urakka, jotta tämä paketti saadaan pysymään kasassa.

Kirjoittaja on kansanedustaja (ps.).

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion uusimmat

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut