Köyhyyspommi tikittää talven lähestyessä

”Hintojen nousu ei ole pelkästään eläkeläisten ongelma, vaan pienituloista lyödään nyt monelta suunnalta”, kirjoittaa Raisa Ranta kolumnissaan.

18.10. 3:00

Eilen vietettiin paitsi asunnottomien yötä myös YK:n kansainvälistä päivää köyhyyden poistamiseksi.

Yrityksistä ja hyvistä tavoitteista huolimatta köyhyyttä ei ole pystytty maailmasta kitkemään. Tuore Köyhyysvahti 2022 kertoo, että hintojen nousun myötä köyhyys on jälleen lähtenyt kasvuun Suomessakin. Köyhyys- tai syrjäytymisriskissä elää yli 700 000 suomalaista.

Suomessa suuressa köyhyysriskissä ovat erityisesti pienituloiset eläkeläiset. Kun jo entuudestaan ahtaalla ollut talous kohtaa nousevat hinnat ja mahdollisesti alentuneen toimintakyvyn omien asioiden hoidossa, ongelmat kasaantuvat. Ikäihmisillä on vielä paljon hoitamatonta korona-ajan hoitovelkaa, joka altistaa myös vakavammille terveysongelmille.

Hintojen nousu ei ole pelkästään eläkeläisten ongelma, vaan pienituloista lyödään nyt monelta suunnalta. Kun köyhällä ei ole varaa tinkiä enää mistään ja samaan aikaan nousevat sekä ruoan, asumisen, sähkön että polttoaineiden hinnat, näkyy taloudellisen tilanteen heikkeneminen suoraan elämänlaadussa.

Jos jo aiemmin on joutunut tinkimään perusasioista, nyt on jo hätä. Rahan ollessa loppu, yhä useampi eristäytyy kotiinsa, sosiaaliset kontaktit vähenevät ja aineellisen puutteen lisäksi altistuu yksinäisyydelle ja mielenterveyden ongelmille.

Samalla kun pienituloisella on entistä vähemmän ostovoimaa ruokakaupassa myös hyväntekeväisyysjärjestöillä on vähemmän jaettavaa ruokajonoissa. Uusia ihmisiä tulee avun piiriin koko ajan. Taloudellista tukea on lisättävä köyhien kotitalouksien lisäksi myös heidän kanssaan toimiville järjestöille.

Taloudellisen tuen lisäksi on tärkeää, että myös muut tukitoimet saavat lisää resursseja. Hyvinvointialueilla on syytä valmistautua kontaktoimaan kaikki ikäihmiset henkilökohtaisesti ensi talvena. Koronan aikana suuri osa kunnista soitti kaikille omillaan asuville 70 vuotta täyttäneille.

Vastaava toimintamalli tarvitaan nyt, jotta varmistetaan, ettei kukaan jää kylmään asuntoon ilman ruokaa tai lääkkeitä. Kotiin annettavia tukipalveluita on syytä varautua lisäämään ja huoli-ilmoitusten käsittelyyn täytyy varata riittävästi työvoimaa.

Myös sähköyhtiöillä on vastuu ihmisten pärjäämisestä ensi talvena. Aggressiivisten perintäyhtiöiden käyttö ei muutenkaan kuuluisi peruspalveluihin, mutta erityisesti ensi talvena niiden käytöstä tulee pidättäytyä kokonaan. Asiakkaille on annettava reilusti maksuaikaa, eikä keneltäkään pidä katkaista sähkön saantia tämän kriisin seurauksena, varsinkaan kylmien kuukausien aikana. Huoli-ilmoitusten jättämiseen voidaan joutua turvautumaan myös sähköyhtiöiden asiakaspalveluissa.

Yhteiskunnalta tarvitaan nyt jatkuvaa tilannearviota erityisesti pienituloisen näkökulmasta ja kykyä reagoida nopeasti tarpeen vaatiessa. Väliaikaiset ylimääräiset tukitoimet tulevat kyseeseen, jotta kukaan ei joudu kohtuuttomaan tilanteeseen ruoka- ja energiakriisin vuoksi.

Sen lisäksi tarvitaan yhteisvastuuta ja lähimmäisenrakkautta, jotta kaikki pysyvät mukana vaikeinakin aikoina. Yhdessä tästäkin selvitään.

Kirjoittaja on porilainen kaupunginvaltuutettu (vas.).

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion uusimmat

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut