Lapsilisien holtiton jako on hölmöläisten hommaa – valtiolla ei ole enää varaa rikkaiden turhaan elatusapuun

17.9. 3:00

Koronapandemia, Ukrainan sota, energiakriisi, taantuma ja poskettomat hinnankorotukset. Siihen päälle Uniper-sotkujen miljoonakriisi.

Suomen talous on kuralla, samoin monen tavallisen ihmisen elämä on syöksymässä kohti taloudellista katastrofia. Silti Suomessa on varaa järjestelmään, jossa jaetaan vuosittain noin 112 miljoonaa euroa ilman minkäänlaista tarveharkintaa.

Kyse on lapsilisistä, joita on maksettu Suomessa vuodesta 1948 ihan jokaisesta lapsesta. Poliitikot eivät uskalla vieläkään kajota etuuteen ja kysyä, mihin hyvätuloiset valtion elatusapua oikeasti tarvitsevat?

Pelkkä universaali oikeus etuuteen näinä aikoina on aika kestämätön peruste.

Ihmiseen on luultavasti sisäänrakennettu ajatusmalli, ettei saavutetuista eduista luovuta. Ei edes silloin, vaikka eduille ei olisi tarvetta.

Lapsilisän tarkoituksena on kompensoida lapsen huollosta aiheutuvat todelliset kustannukset. Etuuden tarkoitus ei ole kerätä 17 vuotta lapselle rahaa, jotta tämä voisi tuhlata ne mopoautoon tai ulkomaanmatkoihin.

Ne perheet, jotka elävät kädestä suuhun, käyttävät lapsilisät siihen, että lapsella olisi laittaa kädestä suuhun muutakin kuin sormi. Heillä se menee juuri siihen tarkoitukseen, mihin lisä on alkujaan tarkoitettukin: Elämiseen, ei ylellisyystuotteiden hankintaan valtion varoilla.

Eihän meillä ole muitakaan valtion maksamia etuuksia, jotka eivät perustu tulosidonnaisuuteen tai tarvearviointiin. Esimerkiksi jokainen toimeentulotukea hakeva asiakas joutuu raportoimaan tulonsa ja menonsa. Samoin asumistuen summa on riippuvainen jokaisesta tienatusta lantista.

Lapsilisän saa vain sillä perusteella, että on hankittu lapsi. Sinänsä kaunis ajatus, mutta samaan aikaan hölmöläisten hommaa.

Valtion toimet muistuttavat ruuvit löysällä olevaa Robin Hoodia: Jaetaan rahaa niillekin, joiden taskut ovat jo valmiiksi täynnä kolikoita ja suu pullollaan hanhenmaksapalleroita.

Ne perheet, jotka elävät kädestä suuhun, käyttävät lapsilisät siihen, että lapsella olisi laittaa kädestä suuhun muutakin kuin sormi.

Lapsilisiä maksettiin viime vuonna noin 535 576 perheelle. Kiistaton fakta on se, että kaikki eivät näitä lisiä tarvitse, mutta valtion kassa kaipaisi miljoonasäästöjä.

Säästyneillä miljoonilla voisi tukea enemmän heikoimmassa asemassa olevia lapsiperheitä ja vanhuksia sekä nostaa rähmällään olevan sosiaali- ja terveydenhuollon jaloilleen. Silloin tulonsiirto toimisi oikeudenmukaisesti ja koko yhteiskuntaa vahvistaen. Yhteiskunta on nimittäin tasan niin vahva kuin sen heikoin lenkki.

Nyt tarvitaan poliitikoilta rohkeutta nostaa lapsilisäkortti pöydälle ja muokata siitä tulosidonnainen etuus Islannin malliin. Se olisi kestävämpi ratkaisu kuin valtiovarainministeri Annika Saarikon (kesk.) ehdotus tuplata joulukuussa kaikkien lapsilisät.

Saarikon esitys lämmittää yhtä kauan kuin pissa talvipakkasella housuissa, vain hetken. Tammikuussa on taas pöksyt jäässä.

Kirjoittaja on toimittaja.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion uusimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut