“Ei täsä mittä. Mnää mene ny”, sanoin ja tajusin myöhemmin tekeväni brändityötä

”Jos jokainen kirjoittaisi saman päivän aikana sosiaaliseen mediaan raumangiälisen lauseen, kuvan erikoisesta kohteesta tai hauskan tarinan kaupungista, voisi vaikutus olla valtava”, kirjoittaa toimittaja Jussi Hietikko.

4.9. 3:00

Kesällä tapasin Rauman torilla hauskan kuopiolaisen, jonka kanssa juttu luisti niin mukavasti, että vaihdoimme yhteystietomme.

Juttutuokion päätteeksi heitin hänelle “Ei täsä mittä. Mnää mene ny”, ja poistuin paikalta.

Ensitapaamisestamme ei ehtinyt kulua kauan, kun hän lähetti viestin, jossa kysyi, olinko suuttunut jostain. Hän oli kuullut viimeisessä lauseessani jonkinlaisen pettymyksen vivahteen.

Kun itsekseni naureskellen avasin hänelle rauman kielen huvittavia ominaisuuksia, tajusin tekeväni brändityötä.

Rauma tunnetaan laajasti Vanhasta Raumasta, pitsistä, Lukosta ja rauman kielestä.

Moni ulkopaikkakuntalainen, joka ei ole koskaan käynyt Raumalla, osaa yhdistää nämä asiat kaupunkiin.

On kylmä tosiasia, ettei tästä tilanteesta ole päästy pidemmälle.

Vaikka Rauman brändiä ovat suunnitelleet uudelleen ja uudelleen mainostoimistojen neropatit, harvoin imagotyöstä on jäänyt käteen muuta kuin viisinumeroinen lasku.

Brändin rakentamisessa mennään usein metsään silloin, kun yritetään hiki päässä keksiä jotain uutta.

Ymmärrän sen toki. Kaikki uusi on jännää.

Mutta kun kaupungilla on historiaa takana 580 vuotta, olisi taustalla varmasti paljon sellaisia tarinoita, jotka vahvistaisivat kaupungin imagoa ja tekisivät siitä mielenkiintoisemman.

Tarinat tehostavat vaikutusta, oli kyseessä sitten kummituskierros Vanhassa Raumassa tai vaikka Nortamon jaaritukset.

Eikä tarinoita varten tarvitse vaivata historioitsijoita. Kuten vanha sanonta kuuluu, hyvä tarina on parempi kuin tylsä totuus.

Rauma tunnetaan vanhasta kaupunginosastaan, mutta se ei kirjoittajan mukaan enää oikein riitä. Jotain uutta voisi jo keksiä.

Muistuttaisin tässä välissä, että yksi maailman tunnetuimmista matkailubrändeistä on Loch Nessin hirviö, jonka olemassaoloa ei ole missään vaiheessa tieteellisesti todistettu.

Loch Nessin hirviöbrändi tuo Skotlannille vuosittain noin 40 miljoonaa puntaa turismituloina.

Joka kuukausi yli 100 000 turistia saapuu tuijottamaan tyhjää järvenpintaa. Melko vaikuttavaa.

En nyt kannusta ketään raumalaista askartelemaan pahvihirviötä Kaarojärvelle edes matkailubrändin varjolla.

Meillä on omat tarinamme.

Jokainen matkailija ihastelee ainutlaatuista Vanhaa Raumaa, mutta tuleeko hän uudelleen kaupunkiin, jos tarjolla on vain muuttumattomat ulkoseinät?

Vanhan Rauman ja sen talojen tarinoita tulisi tehostaa, värittää. Jättää matkailijalle sellainen tunne, että hän haluaa kokea lisää.

Uskon, että jokainen meistä voisi edistää kaupungin tunnettuutta.

Vartissa tekisimme paljon ilmaista brändityötä.

Jos jokainen kirjoittaisi saman päivän aikana sosiaaliseen mediaan raumangiälisen lauseen, kuvan erikoisesta kohteesta tai hauskan tarinan kaupungista, voisi vaikutus olla valtava.

Tällaisella pöhköllä tempauksella voisi saada valtakunnallistakin huomiota.

Kirjoittaja on Rauman aluetoimittaja.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion uusimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut