Elokuu tuo monille eteen koulun ja opintojen aloitukset. Opitaan tärkeitä tietoja ja taitoja. Tämän sunnuntain raamatunteksteissä puhutaan viisaudesta, mikä sopii hyvin opiskeluiden alkamiseen ja miksei ylipäätään elämään.
Raamatussa mainitaan myös Jumalan viisaus, jonka jo varhaiset kristityt tulkitsivat tarkoittavan Jeesusta. Jeesuksesta käytetään nimitystä Jumalan Sana, mutta tämän Sanan, kreikaksi logos, voi kääntää myös järjeksi, argumentiksi tai keskusteluksi. Mitä jos alussa olisikin ollut järki tai keskustelu (Joh. 1:1)?
Koska tämän sunnuntain teema on ”Uskollisuus Jumalan lahjojen hoitamisessa”, tulee väkisinkin mieleen, olemmeko ihmisinä käyttäneet järkeämme uskollisesti ja vastuullisesti?
Ilmastonmuutoksen aiheuttamat tappavat helteet ja kuivuneet joet Euroopassa, Ukrainan sota, nuorten pahoinvointi (joka muuten osaksi johtuu kahdesta edellä mainitusta) ovat muutamia merkkejä siitä, että ihmiskunta on antanut järkensä paholaisen käyttöön ja hedelmät ovat sen mukaisia.
Järkeä meillä on, mutta onko viisautta?
Kristittyjä on kuitenkin kutsuttu tekemään maailmasta parempaa ja oikeudenmukaisempaa kaikille.
Jokaiselle meistä Jumala on antanut taitoja ja ominaisuuksia, joilla voimme palvella ihmisiä ja maailmaa, olla vähentämässä kärsimystä. Meidän tehtävämme on löytää lahjamme ja laittaa ne käyttöön niin, että ne palvelevat toisen hyvää.
Maailman suuriin ongelmiin harvoin voimme vaikuttaa, ainakaan suoraan.Tai voihan olla, että joku voi. Omalla paikallamme, omassa ympäristössämme voimme kuitenkin olla toimimassa niin, että rauha, oikeudenmukaisuus ja inhimillisyys tapahtuu.
Silloin käy toteen ensimmäisen Pietarin kirjeen lause: ”joka palvelee, palvelkoon voimalla, jonka Jumala antaa, jotta Jumala tulisi kaikessa kirkastetuksi Jeesuksen Kristuksen kautta.”
Heikki Hesso
Kirjoittaja on oppilaitospappi Porin ev.lut. seurakuntayhtymässä