Auttakaa nuoria, sillä se auttaa teitä kaikkia muitakin

Nuorten ahdinko heijastuu ennen pitkää koko suomalaiseen yhteiskuntaan, kirjoittaa Ella Lintujärvi kolumnissaan.

11.7. 20:01

Me suomalaiset nuoret emme voi hyvin. Hätähuutomme pitäisi tavoittaa mahdollisimman monta ihmistä ennen kuin on liian myöhäistä.

Suomi-Areenalla keskusteltiin maanantaina nuorten ahdistuneisuudesta. Keskustelussa nostettiin esiin Nuorisoalan kattojärjestö Allianssin ja MTV Uutisten nuorille teettämä kysely. Siihen vastanneista peräti 79 prosenttia kokee, että heidän henkinen hyvinvointinsa on heikentynyt koronapandemian aikana.

Maailmanlaajuinen pandemia, jota kukaan ei osannut odottaa, ei ole ainoa asia, joka meitä huolettaa. Edellä mainitussa kyselyssä isoimpina huolenaiheina nousivat esiin myös ilmastonmuutos sekä Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan.

Minun ikäpolveni joutuu käsittelemään omien, ikävaiheelle ominaisten huolien lisäksi siis myös valtavia asioita, joiden käsitteleminen ei välttämättä onnistu yksin. Ilmastonmuutos on esimerkiksi saanut minut ja monen muun nuoren miettimään, uskaltaako tähän maailmaan hankkia enää lapsia.

Kukaan ei ole voinut välttyä koronapandemian tai Venäjän hyökkäyssodan aiheuttamalta pahalta ololta tai elämänmuutoksilta. Iän tuoma kokemus sekä useimmilla myös iän tuoma vakaa elämäntilanne auttavat kuitenkin kriisitilanteista selviämisessä.

Varttuneempi ihminen on yleensä ehtinyt jo löytää paikkansa työelämässä ja saanut haalittua ympärilleen muita, jotka toimivat tukena ja turvana. Nuoruus on juuri se elämänvaihe, jolloin luodaan ihmissuhteita ja rakennetaan turvaverkkoa loppuelämäksi.

Päättäjien ja muiden aikuisten tulisi pikimmiten etsiä ratkaisuja nuorten pahaan oloon. Ikäisteni ahdistuneisuus koskettaa kaikkia suomalaisia.

Jos kokonainen sukupolvi jää ilman apua, miten käy kaikille muille? Ketkä tekevät työt, jolla maksetaan verot yhteiskuntajärjestelmän ylläpitoon?

Me nuoret emme tietenkään halua jäädä kadonneeksi sukupolveksi. Sen välttämiseksi tarvitaan sitä, että te muut ette halua jättää meitä pulaan. Nuorten ahdinko heijastuu ennen pitkää koko suomalaiseen yhteiskuntaan.

Monesti ikäpolveni huolenaiheista puhuttaessa keskustelu kääntyy nopeasti sota-aikana nuoruutensa eläneisiin suomalaisiin. Minun ikäiseni ovat ”pullamössönuorisoa”, jotka eivät vain kestä elämän realiteetteja. Olen tästä vahvasti eri mieltä.

Nuorten pahoinvoinnissa ei ole kyse esimerkiksi siitä, ettemmekö osaisi hakea apua. Suomi-Areenan paneelikeskustelussa puhunut kasvatuspsykologian professori Niina Junttila kertoi, että vain kaksi viidestä nuoresta saa apua sitä hakiessaan. Syynä avunpuutteeseen on vähäiset resurssit.

Nykynuoret myös puhuvat mielenterveydestään paljon avoimemmin kuin mikään aikaisempi sukupolvi. Rohkeus sanoittaa omia tunteita on voimavara. Nämä asiat tekevät meistä sukupolven, jolla on mahdollisuus viedä itsemme ja koko maailma parempaan suuntaan.

Me myös osaamme tunnistaa, milloin emme pärjää enää yksin ongelmiemme kanssa. Nyt on sellainen hetki.

Kirjoittaja on 21-vuotias toimitusharjoittelija.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion uusimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut