Ehtisikö influensseri pelastamaan kotiseutumuseota?

Vapaaehtoistyön väheneminen uhkaa esimerkiksi seuratalojen, työväentalojen, maamiestalojen ja paikallisten museoiden verkostoa.

12.6. 3:00

Tuore tutkimus ja sen tilastojulkistus (Tilastokeskus) kertoo sen, mikä on ollut aistittavissa jo vuosien ajan muutoksena. Vapaaehtoistyöhön osallistuminen ja talkoilu ovat vähentyneet edelleen. Kansalaisten ajankäytön tutkimuspäivitys vuodelta 2021 kertoo osallistumisaktiivisuuden laskeneen vuosiin 1999 ja 2009 verrattuna.

Vuonna 1999 vapaaehtoistyöhön osallistui noin 30 prosenttia 15 vuotta täyttäneistä. Viime vuonna osallistumisprosentti oli noin 23. Merkittävin muutos kahden vuosikymmenen aikana on ikäluokissa 15–24 vuotta.

Olisiko niin, että aika kuluu mukavammin isojen ja pienempien näyttöruutujen ääressä? Netin influensserien ja tubettajien (vaikuttajien ja videojulkaisijoiden) seuraaminen se vasta vaatiikin ajankäyttöä.

Ajankäyttötutkimuksessa on luodattu osallistumista vapaaehtoistyöhön neljän viikon jaksolla. Tilastotieteilijöiden mukaan sekä miesten että naisten aktiviteetti talkoisiin on vähentynyt kaikissa ikäryhmissä koronapandemian aikana.

Kulkutautiajan rajoitukset lienevät tähän selityksenä eli kansakunta on ollut sulkeutuneena omiin oloihinsa. Muutaman viime kuukauden aikana koronaepidemian lientyminen ja etenkin Ukrainan sota ovat tosin elvyttäneet auttamis- ja vapaaehtoistyötä.

Säkylän kotiseutumuseo on seitsemän rakennuksen kokonaisuus.

Alaviistoon osoittavat aktiivisuuskäyrät tilastoissa näyttävät valitettavasti, että talkoot ovat aiempaa harvempien hartioilla. Jos joku lähtee mukaan johonkin toimintaan, riskinä on, että sen yhden ihmisen kannettavaksi lastataan aina vain lisää tekemistä ja vastuuta. Ei siis ihme, että väsymistä ilmenee ja aktiviteetti laskee.

Ajankäyttötilastoinnin mukaan eniten vapaaehtoistyötä tehdään taloyhtiöissä, asuinalueyhdistyksissä ja kylätoimikunnissa. 15 vuotta täyttäneestä väestöstä seitsemän prosenttia ilmoitti osallistuvansa näihin talkoisiin. Vapaaehtoistyö urheilu- ja liikuntaseuroissa on suosiossa toisella sijalla ja kolmantena on harrastejärjestöt.

Vanhoja hyviä aikoja on hedelmätöntä haikailla, koska muistelot eivät tuo niitä takaisin. Vapaaehtoiset puurtavat edelleen järjestöissä ja seuroissa arvokkaan määrän palkatonta työtä, mutta jotain on menetetty menneisiin aikoihin verrattuna.

Nykyoloihin verrattuna vaatimattomampina taloudellisina aikoina rakennettiin tähän maahan talkoilla esimerkiksi seuratalojen, työväentalojen, maamiestalojen ja paikallisten museoiden verkosto. Talkoilla ne on myös pidetty yllä.

Tosin monet näistä taloista ovat peruuttamattomasti hiljentyneet tai niistä on luovuttu, kun talkooväki on huvennut ja harvat jäljelle jääneet ovat uupuneet. Mistä löytäisimme tulevaisuudessa esimerkiksi kotiseutumuseoista huolehtivat vapaaehtoiset tai täydennystä vapaapalokuntien naisistoon ja miehistöön?

Oman vaivannäön sijaan ja yhä useammin nykyaikana kuulutetaan apuun yhteiskunnan palkkaamaa virkahenkilöä. Yhteen ja toiseenkin tekemiseen ja harrastamiseen tarvitaan yhä enemmän halleja ja toimintakeskuksia, ja tietenkin maksuttomina.

Kirjoittaja on aluetoimittajana Raumalla

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion uusimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut