Noin 15 vuotta sitten toteutettiin koko maassa ja Porin seudulla PARAS-uudistusta eli kunta- ja palvelurakenneuudistusta. Tavoitteena oli syventää kuntien välistä yhteistyötä ja saada aikaan vapaaehtoisia kuntaliitoksia.
Saimme Porin kaupungin nykyisen strategiapäällikkö Tomi Lähteenmäen kanssa vuonna 2006 toimeksiannon visioida Porin seutua vuonna 2025. Keräsimme tausta-aineiston ja pidimme työpajoja.
Tuloksena syntyi visio Yyterin kaupungista vuonna 2025.
Yyteri-nimeen päädyttiin sen neutraaliuden ja aurinkoisuuden vuoksi. Vision laukaisevana tekijänä oli Porin seudun palauttaminen Suomen kartalle, josta se oli tipahtanut takamaan asemaan. Katse haluttiin siirtää menneistä ristiriidoista eteenpäin.
Visiossa Yyteri oli 138 000 asukkaan kaupunki Pohjanlahden rannalla vuonna 2025. Koko maan kahdeksanneksi suurin kaupunki saisi äänensä paremmin kuuluviin. Kasvukolmio Helsinki–Tampere–Turku muuttuisi vähitellen kasvuneliöksi. Yyteri saisi kasvusykäyksen opiskelijoiden, maahanmuuton ja paluumuuttajien ansiosta.
Vahvan perusteollisuuden rinnalle nähtiin nousevan uusia kasvuklustereita. Alueesta tulisi muille oppikirjaesimerkki uusiutuneesta teollisuuden rakennemuutosalueesta.
Seudullisten reformien uskottiin tuovan alueelle uutta virtaa. Satakunnan yliopistoon yhdistyisivät nykyiset korkeakoulut yksityisen rahoituksen tuella. Yliopistosta tulisi koko kaupungin tärkein strateginen kärkihanke. Satakunnan ammatti-instituuttiin yhdistyisivät ammatillisen toisen asteen oppilaitokset ja lukiot.
Visiossa Yyterin erityispiirteiksi maalailtiin isolla pensselillä Natolle vuokrattua merialuetta kriisinhallintaoperaatioiden harjoitteluun, kevyttä raideliikennettä Alvar Aallon Nauha-alueella Pori–Ulvila–Nakkila–Harjavalta–Kokemäki, URPO-rataa Turku–Uusikaupunki–Rauma–Pori-välillä, loft-asuntoja vanhoihin teollisuuskiinteistöihin, Mikkolan ja Puuvillan suurkauppa- ja elämyskeskittymää sekä menestyksellistä Invest In Yyteri Region -toimintaa.
Visio oli luonnollisesti unelmien ja toiveiden peili, jossa tulevaisuutta tehtiin yhteisten onnistumisten kautta. On kuitenkin vaikea välttyä jossittelulta, millainen Yyterin kaupunki olisi nyt, jos Porin seudun kunnilla olisi silloin riittänyt rohkeutta yhdistää voimansa.
Useat 15 vuotta sitten visiossa esille nostetut valinnat ovat edelleen ajankohtaisia. Porin seutu voisi parhaimmillaan olla volyymien puolesta nyt samassa asemassa kuin esimerkiksi Jyväskylä tai Kuopio. Meitä ei olisi varaa jättää noteeraamatta kansallisessa päätöksenteossa.
Ehkä oma pää liitää ohuessa yläpilvessä, mutta kysyn silti, olisiko Porin seudulla momentum uudelle alulle vai pidetäänkö pää tiukasti omassa pensaassa vielä seuraavatkin 15 vuotta?
Kirjoittaja on alue- ja väestönkehityksen asiantuntija ja valtiotieteen tohtori sekä Porin kaupunginvaltuutettu (vihr., sit.).