Porilaisten levinneisyysaste ulottuu koko maahan – pääkaupunkiseudulla asuu 7 000 entistä porilaista, Raumalla tuhat

6.4. 3:00

Porilaispopulaation levinneisyysaste ulottuu joka niemeen ja notkoon. Noin 35 000 Porista kotoisin olevaa asuu muissa Suomen kunnissa.

Enemmän kuin kaksi kolmesta kunnasta on ”nähnyt valon”, eli kunnassa asuu enemmän kuin viisi porilaista. Porilaistiheys on määrällisesti suurin Helsingissä, Ulvilassa, Tampereella, Turussa, Espoossa, Eurajoella, Raumalla ja Vantaalla.

Pääkaupunkiseudulla noin 7 000 asukkaalla on porilaiset juuret. Ison kirkon sudeettiporilaiset täyttäisivät yksinään Helsingin vanhan jäähallin.

Tampere ja Turku kisaavat keskenään porilaisesta geeniperimästä: molemmissa kaupungeissa asuu noin 2 500 porilaistaustaista. Ulvilan asukkaista joka kolmas on kotoisin Porista.

Pori-mitalin ansaitsisivat varsinkin ne 1 000 arjen sankaria, jotka asuvat jostain kumman syystä rakkaan vihollisen maaperällä Raumalla.

Harvassa ovat ne kunnat Suomen kartalla, jotka ovat kokonaan varjeltuneet porilaisilta.

Ulkoporilaisten levinneisyysaste tuli mieleen, kun kuulin, tutustuin ja innostuin japanilaisesta Furusato Noozei-mallista.

Ai, että mistä?

Kyse on kotiseutulahjoitusjärjestelmästä. Kansalaiset voivat vapaaehtoisesti lahjoittaa rahaa vaikkapa entisen syntymä-, koti- ja mökkikunnan elinvoimaa tukeviin hankkeisiin.

Jokainen lahjoittaja voi vapaasti valita, millaiseen kohteeseen haluaa suunnata varoja. Vastalahjaksi lahjoittaja saa hyvän mielen lisäksi paikallisia tuotteita, jotka voivat olla palveluita, elintarvikkeita tai lahjaesineitä. Lahjoitussumman voi vähentää tuloverotuksessa.

Suomessa on selvitetty kaksoiskuntalaisuuden mahdollisuutta. Asia on törmännyt perustuslailliseen muuriin. Vaikka yhä useamman työ, vapaa-aika ja arki on luonteeltaan monipaikkaista, juridisesti voi olla vain yksi vakituinen asuinpaikka. Kaksois- tai kolmoiselämää elävät eivät voi taloudellisesti tukea kuin asuinkuntaansa.

Japanin kotiseutulahjoitusmalli on kiinnostava lähestymistapa. Mallia selvitetään parhaillaan Tampereen yliopiston, Mesenaatin ja MDI:n toimesta. Tavoitteena on oppia Japanin mallista ja hahmotella suomalaista vastinetta valittujen tapauskuntien kanssa.

Kotiseutulahjoitusmalli soveltuu erityisesti pienten kuntien elinvoiman vahvistamiseen. En silti sulkisi silmiäni Porin kaltaisilta isoilta kunnilta. Porista kotoisin olevilla on tunnetusti vahva kotipaikkaidentiteetti. Pori ja porilaisuus tulee tarvittaessa herkästi esille kaikilla mausteilla.

Itselläni on vahva tunne, että monet ulkoporilaiset ovat kiinnostuneita kotikaupunkinsa tulevaisuudesta. Joka tapauksessa 35 000 ulkoporilaisessa piilee hurja potentiaalikerroin.

Tämä voima on saatava jatkossa osaksi Porin kehittämistä.

Kirjoittaja on alue- ja väestönkehityksen asiantuntija ja valtiotieteen tohtori sekä Porin kaupunginvaltuutettu (vihr., sit.).

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion uusimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut