Hintojen nousu osuu kipeimmin pienituloisiin, puolueet eri linjoilla lääkkeistä

5.4. 3:00

Inflaatio laukkaa, ruoan hinta nousee, energian ja polttoaineiden hinnat ovat pilvissä. Tilanne koskettaa kaikkia, ja niin yksilöiden kuin yritystenkin pitää miettiä, miten hintojen noususta selvitään.

Peruskuluttaja karsii ehkä vähän matkoista, pitää sähkökiukaan toiminta-ajan minimissä ja säätää huonelämpöä puoli astetta pienemmälle. Ylimääräiset luksustuotteet jätetään kauppaan ja seuraava loma kärvistellään ulkomaiden sijaan kotimaisemissa. Lisäterassin tai autotallin rakentamista voidaan viivyttää vuodella tai parilla, jos materiaalien hinnat ovat kovin korkealla. Talouskasvu kärsii, mutta eiköhän tästä jotenkin selvitä.

Pienituloisen tilanne on vaikeampi. Hintojen nousu näkyy suoraan ruokakorissa, eikä pienillä tuloilla ole kuukausibudjetissa sellaista liikkumavaraa, joka mahdollistaa pärjäämisen kallistuvan ruoan ja asumisen kanssa.

Sosiaali- ja terveysalan järjestöjen kattojärjestö SOSTE arvioi ruoka-avun tarpeen kaksinkertaistuneen korona-aikana. Siitä huolimatta avun määrä vähenee, kun EU:n jakamien pienituloisille tarkoitettujen elintarvikepakettien jakelu päättyi, eikä uutta korvaavaa tukimuotoa ole vielä saatavilla. Elintarvikeavun piirissä on ollut yli 300 000 suomalaista, joista arviolta kolmannes on eläkeläisiä ja 15 prosenttia lapsia.

Pienituloisten pärjääminen nykyisessä tilanteessa on aito huoli, ja avun tarpeeseen on suhtauduttava vakavasti. Kaikille tämä ei silti ole selvää, ja viikko sitten kokoomuksen Petteri Orpo esitteli puolueen vaihtoehtoja talouden tilan parantamiseksi. Puolueen leikkauslistan kärjessä ovat erityisesti perusturvaan kohdistuvat menot, eli työttömyysturvan ja asumistuen leikkaukset.

Orpon ja kokoomuksen tavoitteet paljastavat, kuinka eri maailmoissa voimme Suomessakin elää. Hyvin toimeentulevalle ei ole selvää, että köyhälle tulojen leikkaaminen tarkoittaa välttämättömyyksistä tinkimistä. Sitä, että tulee nälkä ja kylmä. Sitä, että valitaan ostetaanko tässä kuussa ruokaa vai lääkkeitä, kun molempiin ei ole varaa.

Sosiaaliturvasta vastaava ministeri, vasemmistoliiton Hanna Sarkkinen on esittänyt ylimääräistä indeksikorotusta sosiaalitukiin, jolla kompensoitaisiin perustarpeiden hintojen nousua. Ylimääräinen korotus perusturvaan olisi tärkeä toimenpide, mutta yksin se ei riitä.

Kun hätä on suurin, kansalaisyhteiskunta astuu apuun. Niinpä vaikeina aikoina on erityisen tärkeää huolehtia myös kolmannen sektorin rahoituksesta ja avun tarjoamisen mahdollisuuksista.

Jälleen kerran järjestöt ovat näyttäneet voimansa, kun kuljemme kriisistä toiseen. Olipa kyseessä sota, pandemia tai pakolaiskriisi, tuhannet vapaaehtoiset ja ammattilaiset ovat avun tarvitsijoiden tukena.

Kirjoittaja on porilainen kaupunginvaltuutettu ja aluevaltuutettu (vas).

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osion uusimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut