Loppiainen – oikea juhla vai mukava bonusvapaa? - Kolumnit - Satakunnan Kansa

Loppiainen – oikea juhla vai mukava bonusvapaa?

6.1. 7:19

Nyt ihan käsi sydämelle, lukija: Tiedätkö, mikä päivä tänään vietettävä loppiainen on? Miksi tänään on juhlapyhä ja vapaapäivä?

Itse olen – varmaan monen oman sukupolveni edustajan tavoin – aina yhdistänyt loppiaisen joulun ajan siivouspäiväksi. Viittaahan jo päivän nimikin joulun ajan loppumiseen.

Neulasensa menettänyt kuusenkarahka heivataan viimeistään tässä kohtaa ulkoilmaan ja tonttufiguurit, joulupallot sekä kyntteliköt piilotetaan 11 kuukaudeksi varaston hyllyille. Otetaan sujuva siirtyminen härkäviikoille.

Tätä varten emme kuitenkaan vietä tänään 6. tammikuuta vapaapäivää, sillä kyllähän loppiaisella toki ihan oikeakin merkityksensä on.

Loppiaisena juhlistetaan sitä päivää, jolloin kolme viisasta Itämaan tietäjää saapui katsomaan pariviikkoista Jeesus-lasta. Tietäjät toivat mukanaan lahjoja.

Ehdottomasti juhlan arvoinen päivä. Kristinuskon alkuaikoina päivä oli itse asiassa jopa joulua suurempi juhla.

Harva välttämättä muistaa sitäkään, että juuri loppiaisen vietosta on käyty melkoisen värikästäkin poliittista, työmarkkinaperusteista ja kirkollista vääntöä.

Työmarkkinajärjestöt hamusivat vuonna 1970 neuvotellun tupo-sopimuksen yhteydessä mahdollisimman yhtenäisiä työviikkoja. Tuolloin piispainkokoukselle ehdotettiinkin, että esimerkiksi juuri loppiainen tulisi siirtää pysyvästi lauantaille päivämäärästä riippumatta. Tämä hyväksyttiin vuonna 1972.

Näin edettiin lopulta 20 vuotta, kunnes 1992 kirkollispiirien tyytymättömyys voitti ja loppiainen siirtyi taas omalle kirkolliselle paikalleen.

Työmarkkinajärjestöjen raskassarjalainen SAK ei päästänyt loppiaista paikalleen ehdoitta, vaan ehtona oli, että loppiaisesta tulee arkena työaikaa lyhentävä päivä.

Yhtä kaikki. Vuoden 2022 keskivertosuomalaiselle loppiaisen merkitys on vähäinen. Se ei ole juuri kenellekään erityinen juhlapäivä.

Mukava, tänä vuonna keskelle viikkoa osuva vapaapäivä se toki on ja samalla myös omiaan sekoittamaan työyhteisöjen rytmitystä.

Joulun ja välipäivien vapailta palaavat työntekijät hädin tuskin ehtivät nykäistä koneensa kunnolla käyntiin, kun taas on edessä hieman tekaistun oloista vapaata.

Ei pidä silti ymmärtää väärin. Loppiaisella on oma kulttuurillinen merkityksensä, mutta kovasti tuntuu siltä, että se on tänä päivänä edellä mainitusti vääristynyt.

En tiedä, olisiko se keneltäkään juurikaan pois, jos loppiainen sijoitettaisiin takavuosien malliin lauantaille? Yksi vapaapäivän menetys tuskin vie kenenkään työhaluja.

Toisaalta Suomessa ei arkipyhiä aivan liikaa ole. Esimerkiksi juuri tänä vuonna vapaita on niin vähän kuin niitä yleensäkään voi olla. Kokonaiset seitsemän päivää.

Lue lisää: Vapaapäivät ovat todella vähissä vuoden 2022 kalenterissa – ”Huonommin ei voisi enää mennä”, sanoo almanakka­toimistokin

Tähän viitaten työmarkkinat kestänevät yhden loppiaisenkin, vaikka tänään aikalailla huterin perustein vapaalla olemmekin.

Kirjoittaja on Satakunnan Kansan toimittaja.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osion uusimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut