Millaisia ovat kotitalouksien velat? - Kolumnit - Satakunnan Kansa

Millaisia ovat kotitalouksien velat?

Käytännössä korkosuojauksessa on kyse vakuutuksesta ja sen avulla yhtälöstä saa poistumaan yhden epävarmuuden.

21.12.2021 3:00

Tilastokeskuksen ja Suomen Pankin mukaan kotitalouksilla oli velkaa viime vuoden lopussa 133 prosenttia suhteessa käytettävissä oleviin vuosituloihin. Lukuun sisältyvät asunto-osakeyhtiöiden lainat.

Velat ovat jakautuneet epätasaisesti kotitalouksien kesken. 41 prosentilla kotitalouksista ei ole velkoja. Sen sijaan 6 prosentilla kotitalouksista velkoja on vähintään neljä kertaa käytettävissä olevat tulonsa. Tarkoittaa, että 10 prosentilla velallisista talouksista on velkaa vähintään 4 kertaa käytettävissä olevat tulonsa.

Korkea velkaantuminen johtuu pääosin asuntolainoista. Lähes 90 prosentilla voimakkaasti velkaantuneista on asuntolainoja. Toisaalta muiden kuin asuntolainojen osuus voimakkaasti velkaantuneiden lainoista on 37 prosenttia.

Tyypillisesti näillä paljon velkoja omaavilla ei ole ongelmia lainanhoidossa, sillä he ovat pääasiassa hyvä- tai keskituloisia. Euroissa suurimmat velat ovat ylimmän tulokymmenyksen kotitalouksilla. On harhaluulo, etteivät hyvätuloiset tarvitsisi hankintoihinsa lainaa – asia näyttää olevan pikemminkin päinvastoin.

Koska suurin osa kotitalouksien varallisuudesta on asuntovarallisuutta, voimakkaasti velkaantuneiden varallisuuden kehitys riippuu asuntojen hintakehityksestä. Viime vuosien asuntojen hintakehitys on ainakin keskimäärin auttanut tätä ryhmää.

Asuntojen hintakehitys on kuitenkin ollut epäyhtenäistä, ja Satakunnassa asuntojen arvot eivät keskimäärin ole nousseet. Tällöin paljon laina omaavien tilanne alueella on hankalampi kuin kasvukeskuksissa.

Voimakkaasti velkaantuneiden joukossa on myös pienituloisia. Vajaalla 11 prosentilla kotitalouksista varallisuus on negatiivinen eli velat ovat suuremmat kuin varat.

Vaikka voimakkaasti velkaantuneet ovat tähän asti kyenneet hoitamaan hyvin velkojaan, tulevan ennustaminen ei ole helppoa ja suuretkin muutokset ovat mahdollisia. Esimerkkinä tämän talven sähkön hintakehitys.

Voimakkaasti velkaantuneet joutuvat hankalaan asemaan, jos korot nousevat ja asuntojen hintakehitys on huonoa. Jos vielä talouden tulot pienenevät syystä tai toisesta, ongelmat ovat suuria. Inflaatio on jo noussut ja yleensä inflaatio sekä korot nousevat yhdessä. Tästä syystä korkotason nousulta suojautuminen on tärkeää, mikäli kyky hoitaa lainoja on vähänkään tiukemmalla.

Käytännössä korkosuojauksessa on kyse vakuutuksesta ja sen avulla yhtälöstä saa poistumaan yhden epävarmuuden.

Kuinka moni osasi viime joulukuussa ennustaa sähkön hinnan olevan moninkertainen vuoden päästä? Ennustaminen on vaikeaa ja siksi suojautuminen usein kannattaa.

Kirjoittaja on dosentti ja toimii pankinjohtajana OP Länsi-Suomessa.

Osion uusimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut