Päätös palloiluhallista avasi keskustelun tekojään kattamisesta - Kolumnit - Satakunnan Kansa

Päätös palloiluhallista avasi keskustelun tekojään kattamisesta

Porilaisessa urheilurakentamisessa on menossa nousukausi. Nyt raha ei ole ongelma. Hyviä hankkeita on muitakin, mutta poliittinen yhteisymmärrys tarvitaan.

12.12.2021 3:00

Porin tekojääradan ongelmat ovat kiusallisia, mutta tulivat kuin lahjana esimerkiksi jääpalloväelle.

Jääongelmat ja tuore päätös palloiluhallin investoinnista herättivät henkiin keskustelun tekojään kattamisesta.

Asia ei ole esillä ensimmäistä kertaa, sillä tekojään kattamista pohdittiin tosissaan uuden valtuustokauden alussa vuonna 2017.

Kabinettipolitiikka ei tuottanut tulosta, eikä asia koskaan edennyt kunnolla poliittisten ryhmien käsittelyyn. Hanke kariutui jo alkuvaiheessa, kun poliitikot pitivät muutaman miljoonan kustannusarviota liian kalliina silloisessa kaupungin taloustilanteessa.

Nyt tiedämme, että rahoitus ei välttämättä ole ongelma, jos palloiluhallille voidaan jyvittää 25 miljoonaa euroa ja urheilutalon peruskorjaukseen 10 miljoonaa.

Palloiluhallista saatiin valtuuston päätös aikaan, sillä asia tuotiin oikeassa kohtaa päättäjien pöydälle.

Valtuustokauden aloitukset ovat hyviä hetkiä nuijia isoja asioita läpi, sillä osa valtuutetuista on kokemattomia ja toisaalta seuraavat vaalit ovat vielä sopivan kaukana.

Varsinainen keskustelu siitä, miksi ja kenelle palloiluhalli tehdään jäi vähäiseksi. Palloiluhalli pullahti päätettäväksi valmiina konseptina.

Olisi ollut hyvä selvittää, mitä palloiluhallista jäisi pois, jos hinta olisikin ollut 15-20 miljoonaa ja osa olisi käytetty tekojään kattamiseen ja kaivattuun jalkapallostadioniin.

Päätöksellä on myös seurauksensa, sillä se herättää varmasti myös vaatimuksia oikeudenmukaisesta kohtelusta esimerkiksi muun urheiluväen ja kulttuuritoimijoiden parissa.

Jos tekojään kattaminen ei onnistunut vuonna 2017, niin nyt on selvästi revanssin paikka.

Narukerä on seurana puhunut jo pitkään katetun ratkaisun puolesta, mutta käyttäjiä löytyisi myös muista jääurheilijoista.

Iso asia ovat myös tavalliset harrastajat. Kuluva talvi on poikkeuksellinen siitä, että luonnonjäät palvelevat kuntalaisia.

Selvää on, että tällaiset talvet vähenevät koko ajan. Useana talvena tekojäältä on aurattu pois vettä, kun leuto sää on kiusannut.

Jos kaupungin jääurheiluperinteitä halutaan edelleen ylläpitää, katettu tekojää tarvitaan ennemmin tai myöhemmin.

Liisantorin tekojääkenttä Porissa on ollut onnistunut hanke ja aktiivisessa käytössä. Leutojen talvien lisääntyessä tekojääratkaisut ovat paras mahdollisuus jatkaa jääurheiluharrastuksia.

Aluesuunnitelman mukaan tekojäälle on varattu paikka Karhuhallin ja valtatien välille. Jos tekojää sijoitetaan kokonaan uuteen paikkaan, kustannukset kasvavat.

Olisiko mahdollista sittenkin siirtää ongelmia aiheuttanut hiekkatekonurmi muualle ja kattaa nykyinen tekojää? Näin saataisiin hyödynnettyä olemassa olevat kylmälaitteet, valmiit pukuhuonetilat ja myös Karhuhallin läheisyys esimerkiksi isojen messutapahtumien yhteydessä.

Ei kannata vähätellä myöskään katetun tekojään mahdollistamia harjoitusturnauksia. Pikaluistelijoita olisi myös mahdollisuus houkutella Poriin ympäri Suomea.

Porilaisessa urheilurakentamisessa on nyt menossa nousukausi, mikä sinänsä on erinomaista.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osion uusimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut