Tervetuloa ihanimmista ihanin joulunaika - Kolumnit - Satakunnan Kansa

Lapselle joulu saa olla taianomainen: Tervetuloa ihanimmista ihanin joulunaika

1.12.2021 3:00

Tänä aamuna lasteni pitkä odotus vihdoin palkitaan. On joulukuun ensimmäinen päivä ja meidän kotitonttumme aloittaa perinteisen kierroksensa.

Nimittäin jo kuudetta vuotta tämä pieni, valkotakkinen ja harmaalakkinen tonttu on joulukuisin kiertänyt kodissamme. Se löytyy jouluaattoon asti joka aamu uudesta paikasta.

Lapset etsivät sitä innoissaan kilpaa, sillä aamuisin tontun mukanaan kantamista pikkuruisista juuttipussukoista löytyy jokaiselle jonkinlainen yllätys.

Tänä vuonna tonttu tuo pienimmälle perheenjäsenellemme yhden duplosetin palikan kerrallaan. Isommat lapset saavat lelusormuksia, pinnejä ja pompuloita.

Joulukuiset aamumme alkavat jouluntaialla höystetyllä löytämisen riemulla. Juuri sellaista lapsen joulunaika saa olla – taianomaista aikaa, jolloin mielikuvitus saa ottaa vallan.

Sellaista sen muistan olleen aina itsellenikin, vaikka tämä joulutonttuperinne ei olekaan tullut kotiimme omasta lapsuudestani vaan ystäväni ideasta.

Päivien laskeminen jouluaattoon on ollut malttamattoman jännittävää.

Tietenkin odotin lapsena aina joulupukkia ja saamiani joululahjoja, mutta odotin kovasti myös joulun tuomaa aikaa perheeni kanssa. Pitkään joulu toi luoksemme sukulaisia Helsingistä asti.

Tunnustan olevani nykyään hieman jouluhullu.

Minä rakastan joulua. Rakastan kodin koristamista, jouluvalojen kauneutta ja joulukuusta. Rakastan jouluruokien tuoksua, kynttilöiden valoa, rauhoittumista, kauniita joululauluja ja joulusaunaa.

Eniten rakastan joulun kiireetöntä yhdessäoloa.

Viime vuosina olen saanut kokea joulun äidin silmin, joka on saanut minut hullaantumaan joulun aikaan yhä syvemmin.

Lasten vilpitöntä uskoa joulun taianomaisuuteen on ihastuttavaa seurata läheltä. Heidän naurunsa ja ilonsa on nykyään paras joululahjani.

Haluan itsekin pystyä luomaan heille joulun perinteitä, joita he muistelevat vielä aikuisina, ja joita he ehkä haluavat toteuttaa omien lastensa kanssa.

Onkin ollut mahtavaa ottaa lapset mukaan joulun rakentamiseen ja odotukseen. Tontun etsimisen ohella me leivomme ja koristelemme yhdessä pipareita ja tähtitorttuja.

Hieman ennen aattoa menemme yhdessä valitsemaan olohuoneeseen täydellisen joulukuusen, jonka koristelu alkaa lasten sinne asettelemilla vauvan vuosijoulupalloilla.

Loput kuusesta saan yleensä koristella itse, sillä lapsilla on huoneessaan oma pieni tekokuusensa koristeltavana.

Joululaulujen soidessa taustalla asettelen kuuseen rauhassa kaikki kauniit ja hauraat lasipallot, joita olen huolella valinnut vuosien varrella.

Viimeiseksi latvatähden viereen kuusen korkeimmalle kohdalle asetan kirkkaan lasipallon, jonka sisällä on enkeli. Se on minun ensimmäisen vauvani joulupallo. Siinä hetkessä joulustani tulee täydellinen.

Kirjoittaja on joulun harras harrastelija, jonka lempijoululaulu on Vesa-Matti Loirin esittämä Varpunen jouluaamuna.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osion uusimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut