Onko kyläkoulujen aika sittenkään ohi? - Kolumnit - Satakunnan Kansa

Onko kyläkoulujen aika sittenkään ohi?

”Viimeisen 30 vuoden aikana 55 prosenttia peruskouluverkostamme on lakkautettu”, muistuttaa kolumnisti Jari Koskela.

29.11.2021 7:00

Suomen viimeinen kyläkoulu lakkautetaan vuonna 2032, jos nykyinen trendi jatkuu. Viimeisen 30 vuoden aikana 55 prosenttia peruskouluverkostamme on lakkautettu. Tällä hetkellä maaseudun kouluista jopa 80 prosenttia on korkean lakkautusuhan alla. Onneksi tämä kehitys on mahdollista kääntää ja viime ajat antavat useita merkkejä paremmasta.

Tuoreen tutkimuksen mukaan kyläkoulun lakkauttaminen kiihdyttää väestön poismuuttoa.

Koulut ovat alueilleen muutakin kuin vain lapsille paikka oppia. Ne ovat yhteisön sydän ja niillä on merkittävää muutakin kuin kasvatuksellista arvoa. Koulun lakkauttamisen jälkeen katoavat vähitellen muutkin palvelut.

Kyläkoulujen lakkautusten vaikutuksia on tutkittu huonosti. Lakkautuksia perustellaan usein lähinnä säästyvillä kiinteillä kustannuksilla.

Vaikutuksia oppimistuloksiin sekä lasten ja nuorten hyvinvointiin ei ole riittävästi tehty. Se tiedetään, että kyläkouluja pystyssä pitäneen pienkoululisän lakkauttamisen jälkeen Suomen PISA-tulokset ovat laskeneet ja erityisesti lukutaito on romahtanut. Mielenterveysongelmiakin on jatkuvasti enemmän. Pienten koulujen kuihtuminen saattaa olla osasyy ongelmiin.

Kyläkouluilla on omanlaistaan arvoa. Kyläkoulu on turvallinen ja kodinomainen yhteisö, jossa luokat pysyvät pieninä ja opettajat tuntevat oppilaansa paremmin kuin suurissa ja keskitetyissä yksiköissä.

Oireilevat nuoret on helpompi havaita, ja ongelmiin voidaan näin puuttua ajoissa. Pahoinvointia ja mielenterveysongelmia on helpointa ehkäistä tässä varhaisessa vaiheessa.

Kyläkoulu ei ole vain maaseudun ilmiö. Kyläkoulunomaisia luokkia voi olla myös kaupunkien reuna-alueilla. Kaupunginosakoulussa opetusta voidaan järjestää todellisena lähiopetuksena.

Kyläkouluissa on monia käytäntöjä, joista kannattaa ottaa mallia. Laaja kouluverkko mahdollisti asemamme koulutuksen suurvaltana. Ehkä historiasta kannattaisi ottaa oppia.

Kouluverkkoa ja kyläkouluja pitäisi ajatella nettopositiivisesti. On syytä huomioida pienten yksiköiden monet hyödyt opetukseen ja samalla myös koulujen epäsuorat, elinvoimaa tuovat vaikutukset omille alueilleen.

Virta on vienyt ihmisiä maaseudulta suuriin kaupunkeihin ja kasvukeskuksiin, mutta tätä virtaa ei pidä ehdoin tahdoin kiihdyttää harkitsemattomilla ja lyhytnäköisillä lakkautuspäätöksillä.

Viimeisten lukujen mukaan 170 kuntaa on saanut nettomuuttovoittoa. Korona-aika sekä etätyö ovat mahdollistaneet asumisen kaupunkien ulkopuolella. Moni on tähän mahdollisuuteen tarttunut. Tämä kehitys saattaa jatkua. Turvallinen koulu keskustaajamien ulkopuolella on monelle merkittävä vetovoimatekijä.

Kirjoittaja on kansanedustaja (ps.) Kankaanpäästä.

Osion uusimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut