Pitkäaikaistyöttömyyden huolestuttava kasvu on saatava katkaistua - Kolumnit - Satakunnan Kansa

Pitkäaikaistyöttömyyden huolestuttava kasvu on saatava katkaistua

Tilanne on erityisen vaikea niillä työnhakijoilla, joilla on puutteita koulutuksessa tai työkokemuksessa ja jos työttömyyden taustalla on terveydellisiä haasteita, kirjoittaa Raisa Ranta kolumnissaan.

16.11. 4:00

Työmarkkinat vetävät ja jotkut yritykset ja alat kärsivät jo työvoimapulasta. Jos osaaminen ja motivaatio on kunnossa, työllistymisen mahdollisuudet ovat nyt paremmat kuin aikoihin.

Kuitenkin pitkäaikaistyöttömyyden määrä on noussut hurjasti koronan aikana. Suomessa 50 000 työnhakijaa on pudonnut vaikeasti työllistyvien joukkoon ja pitkäaikaistyöttömyys on kaksinkertaistunut.

Porissa pitkään työttömänä olleiden määrä on noussut vajaasta tuhannesta noin 1700:aan vuodesta 2019. Tilanne on erityisen vaikea niillä työnhakijoilla, joilla on puutteita koulutuksessa tai työkokemuksessa ja jos työttömyyden taustalla on terveydellisiä haasteita.

Pitkään jatkunut työttömyys altistaa monille ongelmille ja on pahaksi niin taloudelle kuin terveydelle. Mitä aiemmin se saadaan katkaistua, sen parempi sekä yksilölle että yhteiskunnalle. Tässä ei valitettavasti olla onnistuttu erityisesti nyt korona-aikana, ja vaikeudet ovat kasautuneet rajoitusten ja työllisyyden kuntakokeilun tuomien muutosten vuoksi. Toimia tarvitaankin välittömästi, jotta pitkäaikaistyöttömyys saadaan laskuun.

Yhtä ihmelääkettä ongelman korjaamiseksi ei ole. Tilanteet ovat yksilöllisiä ja myös ratkaisujen pitää olla.

Monessa organisaatiossa on jo tunnistettu tarve suunnitella palvelut ja tarjonta asiakaskeskeisesti ja tarvelähtöisesti. Samaa ajattelua tarvitaan myös työllisyyspalveluihin. Avainasemassa on yksilön tilanteen tunnistaminen ja henkilökohtaisten ratkaisujen löytäminen.

Jos taustalla on sairauksia tai muita työkyvyn rajoitteita, niihin on saatava apua ja kokonaistilanne on huomioitava. Myös muut työllistymisen esteet, kuten ylivelkaantuminen ja mahdolliset hoivavastuut on otettava huomioon, jotta löydetään ratkaisut, joihin ihminen pystyy sitoutumaan.

Kun työnhakijat ja työnantajat otetaan mukaan palveluiden suunnitteluun, saadaan toimiin lisää vaikuttavuutta.

Koulutuspolkujen kehittäminen on tärkeä osa niin työttömyyden kuin työvoimapulan ratkaisemisessa. Tarvitaan tarvelähtöisiä täsmäkoulutuksia, jotka suunnitellaan yhdessä työnantajien kanssa. Työnhakijalle kouluttautumisen pitää olla aina kannattavaa.

Kunnat ovat avainasemassa työllisyyden hoidossa. Vastuiden siirtyessä kunnille yhä enemmän voidaan palveluita ja toimenpiteitä miettiä uusiksi hyödyntäen koko kuntasektorin palvelukenttää.

Työllisyydenhoitoa ei saa eristää omaksi saarekkeekseen, vaan sen tulee olla osa jokaisen hallintokunnan arkea. Tekemätöntä työtä voidaan jakaa asioita uusiksi ajattelemalla, esimerkiksi palkkaamalla kauppa-avustajia ja seuranpitäjiä ikäihmisille, välituntiavustajia kouluille tai taiteilijoita lisäämään kuntalaisten hyvinvointia.

Kunnat voivat perustaa työllisyysosuuskuntia, jotta työnantajat voivat ostaa työpanosta ilman palkkaamisen riskiä. Myös kolmannen sektorin työllistämisen edellytyksiä on tuettava ja kehitettävä jatkossakin. Kunnat voivat myös huomioida sosiaaliset kriteerit hankinnoissa ja esimerkiksi edellyttää osatyökykyisten työllistämistä.

Kirjoittaja on porilainen kaupunginvaltuutettu (vas.)

Osion uusimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut