Tulevaisuuden teollisuustuotanto - Kolumnit - Satakunnan Kansa

Satakunnassa ei pidä hurahtaa pöhinäpuheeseen – teollisuuspolitiikkaa on tehtävä kestävästi

15.11. 3:00

Satakunta on teollisuusmaakunta. Neljäsosa kaikesta arvonlisästä tässä maakunnassa syntyy teollisuudesta, kun koko maassa keskimäärin vain kuudesosa. Teollisuutemme ansiosta saamme vientituloja suhteessa enemmän kuin moni muu maakunta. Tuotamme lähes kaksinkertaisesti väkilukumme osuuden Suomen ulkomaankaupan arvosta.

Teollisuus on jatkuvien muutosten edessä. Seuraavaksi siirrytään kohti vähähiilistä teollisuustuotantoa. Voimme joko olla mukana ja päästä nauttimaan sen hedelmistä tai jäädä pois ja kärsiä sen seurauksista. Tämä muutos, teollisuuden vihreä siirtymä, ei tarkoita teollisuuden loppua, vaan kehitystä. Se ei tapahdu itsestään, se pitää tehdä.

Mutta jos se jätetään tekemättä – se on teollisuuden loppu.

Tämä ei ole uutinen Satakunnassa. Yksi teollisuutemme menestyksen syistä on juuri sen kyky uudistua. Satakunnassa ollaankin jo hyvässä vauhdissa teollisuudenaloilla, jotka ovat avainasemassa luomassa vähähiilistä ja kestävää teollisuustuotantoa. Tätä kehitystä pitää kaikin koulutuksen, infrastruktuurin ja sääntelyn keinoin vahvistaa.

Osaamisemme robotiikan ja automaation aloilla tukee resurssi- ja energiaintensiivisen teollisuuden, kuten metallinjalostuksen ja elintarviketuotannon, uudistamista kohti kestävämpiä tuotantotapoja. Metallinjalostuksemme on taas akkutuotannon ehto, joka puolestaan mahdollistaa päästöttömän liikenteen ratkaisut. Elintarviketuotantomme ketjujen ja toimintatapojen pitää olla tehokkaita ja kestäviä, jos haluamme syödä satakuntalaista ruokaa myös hiilineutraalissa Suomessa.

Valtion ja Satakunnan on toimittava aktiivisesti vähähiiliseen teollisuustuotantoon johtavien investointien saamiseksi. Samalla on huolehdittava, että investoinnit tuovat pysyvää osaamista ja työpaikkoja sekä vahvistavat julkista taloutta.

Tiukat vaatimukset työ- ja ympäristölainsäädännössä ovat paikallaan, kunhan ne ovat ennakoitavia ja käyvät järkeen. Lupaprosesseja tulee kehittää niin, että kesto ja laatu mahdollistavat investoinnin riskittömän toteuttamisen. Haluamme investointeja, jotka integroituvat osaksi kokonaisuutta, joka synnyttää uutta ja houkuttelee lisää.

Ei pidä hurahtaa pöhinäpuheeseen ja poukkoilla konsulttien perässä uudesta muotialasta toiseen vain huomaten, ettei käteen jäänytkään mitään.

Harjavaltaan suunnitteilla oleva ensimmäinen vihreän vedyn tuotantolaitos ei ole pöhinäpuhetta, vaan esimerkki rohkeasta edelläkävijyydestä. Työ- ja elinkeinoministeriössä onkin havahduttava hankkeen kansallisesta merkityksestä ja osaltaan olla mahdollistamassa investointia.

Jokaisen ei siis tarvitse toimia vihreän siirtymän keihään kärkenä, vaan kokonaisuus ratkaisee. Pitää tarkkaan arvioida, mihin laitamme pelimerkkimme. Kun se on tehty, pitää sitoutua, ja muistaa huolehtia vanhasta.

Oma osaaminen, aiemmin luodut verkostot ja olemassa olevat kilpailuedut kannattaa pitää mielessä. Se on kestävää teollisuuspolitiikkaa, joka antaa mahdollisuudet kasvulle, kun maailma siirtyy kohti vähähiilistä teollisuustuotantoa.

Kirjoittaja on kansanedustaja (vas.)

Osion uusimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut